Veteraaniohjaaja Anssi Mänttärin, 73, kahdestakymmenestä pitkästä, teatterilevityksen saaneista elokuvista on DVD:llä julkaistu kaikki paitsi Hannu Salamasta kertova dokumenttielokuva. Seuraavassa trailerit muutamasta Mänttärin filmistä, joiden DVD-levityksestä vastaa VLMedia.

Muuttolinnun aika (1991)

Viimeiset rotannahat (1985)

Mestari (1992)

Huhtikuu on kuukausista julmin (1983)

Morena (1986)

Ylösnousemus (1985)

Rakkauselokuva (1984)

Anni tahtoo äidin (1989)

 

Tulennielijä (1998)

Pirjo Honkasalon ohjaama ja MRP Matila Röhr Productionsin tuottama draama siskoksista toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeen ei saanut 15 000 katsojaa enempää, mutta saavutti festivaalimenestystä ulkomailla ja korjasi kotiin kahdeksan Jussi-palkintoa. Parhaan elokuvan tai ohjaajan Jussia se ei saanut, vaikka voittikin parhaasta naispääosasta (Elena Leeve), naissivuosasta (Tiina Weckström), kuvauksesta (Kjell Lagerroos), lavastuksesta (Tiina Makkonen), puvustuksesta (Auli Turtiainen-Kinnunen, Arja Könönen), leikkauksesta (Michal Leszczylowski, Bernhard Winkler), musiikista (Richard Einhorn) ja äänisuunnittelusta (Pekka Karjalainen, Kauko Lindfords). Lisäksi Tulennielijä oli ehdolla parhaan elokuvan ja ohjauksen kategorioissa sekä Vappu Jurkan naissivuosasta.

DVD-julkaisu: Nordisk Film

Paha maa (2005)

Tolstoin innoittama Paha maa on tuotantoyhtiönsä Solar Filmsin ainoa enemmän kuin kolme Jussia voittanut elokuva, mutta samalla myöskin yksi Jussien historian kahdesta elokuvasta, jotka on palkittu peräti kahdeksalla kipsisellä pystillä. Yli 150 000 katsojaa saanut filmi palkittiin parhaana elokuvana, Aku Louhimiehen ohjauksesta, Paavo Westerbergin, Mikko Koukin ja Louhimiehen käsikirjoituksesta, Samu Heikkilän leikkauksesta, Janne Laineen, Kirka Sainion ja Heikkilän äänisuunnittelusta, Tiina Kaukasen pukusuunnittelusta, Matleena Kuusniemen naissivuosasta ja Sulevi Peltolan miessivuosasta.

DVD-julkaisu: Disney, Nordisk Film

Rukajärven tie (1999)

Järjestyksessään neljäs Antti Tuurin romaaneista tehty filmatisointi ylsi koko 1990-luvun katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi yli 420 000 katsojallaan. MRP Matila Röhr Productionsin tuottaman elokuvan toinen tuottaja, Marko Röhr, oli tuottajana myös Pekka Parikan ohjaamissa Antti Tuuri -filmatisoinneissa Pohjanmaa (1988) ja Talvisota (1989). Tuurin teoksista on tehty viisi elokuvaa, joista kolme ovat voittaneet Jusseja yhteensä 16 kappaletta.

Olli Saarelan ensimmäinen suuren budjetin elokuva sai kaikkiaan kymmenen Jussi-ehdokkuutta ja lopulta voitti seitsemän; parhaasta elokuvasta, ohjauksesta, kuvauksesta (Kjell Lagerroos), leikkauksesta (Jukka Nykänen), musiikista (Tuomas Kantelinen), äänisuunnittelusta (Peter Nordström) ja lavastuksesta (Pertti Hilkamo). Peter Franzénin ja Irina Björklundin pääosaehdokkuudet sekä Taisto Reimaluodon sivuosaehdokkuus jäivät ilman palkintoa.

DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Nordisk Film

Elokuu (1956)

Matti Kassilan ohjaama ja F. E. Sillanpään romaanin pohjalta käsikirjoittama Elokuu oli hänen ensimmäinen elokuvansa Fennada-Filmille. Yhtenä aniharvoista suomalaisista elokuvista Cannesin filmifestivaalien pääpalkinnosta kilpaillut alkoholistidraama putsasi pöydän vuoden 1957 Jussi-gaalassa, kun se voitti kahta vaille kaikki kotimaisille pitkille elokuville jaetut Jussit.

Kassila palkittiin parhaasta ohjauksesta jo kolmannen kerran, Mauno Mäkelä parhaana tuottajana, Ahti Sonninen parhaasta musiikista, Esko Nevalainen kuvauksesta, Senni Nieminen naissivuosasta ja Emma Väänänen naispääosasta. 

Sillanpään romaaneista on tehty seitsemän elokuvaa, joista kaksi ensimmäistä valmistuivat ennen Jussi-palkinnon perustamista. Lopuista viidestä neljä on palkittu Jussein, joita näille filmeille kertyi yhteensä 16 kappaletta.

DVD-julkaisu: Finnkino

Käpy selän alla (1966)

Mikko Niskasen kaksi ensimmäistä elokuvaa, Pojat (1962) ja Sissit (1963), pohjautuivat molemmat Paavo Rintalan romaaneihin. Edellinen vei kaksi Jussia, jälkimmäinen peräti neljä. Niskasen uran suurin Jussi-saalis tuli alkuperäiskäsikirjoitukseen pohjautuvasta Käpy selän alla -nuorisoelokuvasta, joka oli myöskin yksi 1960-luvun suosituimmista kotimaisista filmeistä.

Vuoden 1967 Jussi-gaala oli yksitoikkoinen: Käpy selän alla voitti kuusi palkintoa seitsemästä mahdollisesta, ainoastaan parhaan naispääosan palkinto meni toiselle filmille. FJ-Filmi Oy palkittiin parhaana tuottajana, Niskanen ohjaajana, Marja-Leena Mikkola käsikirjoittajana, Esko Nevalainen kuvaajana, Kaj Chydenius säveltäjänä ja Jukka Sipilä miesnäyttelijänä. 

DVD-julkaisu: Finnkino

Talvisota (1989)

Pekka Parikan toinen elokuva ja samalla toinen Antti Tuuri -filmatisointi oli kallein siihenastisista kotimaisista, sai yli 600 000 katsojaa ja jäi silti tappiolle. Yli kolmetuntinen elokuva otettiin hyvin vastaan Jussi-mittelöissä, jossa se voitti kuusi palkintoa kymmenestä. Parikka palkittiin ohjauksesta, Taneli Mäkelä pääosasta, Vesa Vierikko sivuosasta, Paul Jyrälä ja työryhmä äänityksestä, Juha Tikka musiikista ja työvoittomaisesti Raimo Mikkola parhaana järjestäjänä.

Ulkomailla Talvisota kilpaili Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnosta, Kultaisesta karhusta.

DVD-julkaisu: Finnkino

Lunastus (1997)

Olli Saarelan esikoiselokuva, 78-minuuttinen ja alle 700 000 nykyeuron budjetilla tuotettu Lunastus sai vain reilut 3 000 katsojaa, mutta antoi lentävän lähdön ohjaajansa uralle. Hyvin harvoin nähty sisällissotadraama palkittiin Saarelan ohjauksesta, Saarelan ja Heikki Vuennon käsikirjoituksesta, Kari Heiskasen pääosasta, Tiina Kaukasen puvustuksesta (jaetusti Sagojogan ministerin kanssa), Risto Karhulan lavastuksesta (jaetusti Sagojogan ministerin kanssa) ja Tuomas Kantelisen musiikista.

Elokuvaa ei ole julkaistu DVD:llä.

Mies vailla menneisyyttä (2002)

Aki Kaurismäen Suomi-trilogian avausosa Kauas pilvet karkaavat (1996) voitti viisi Jussia ja toinen osa Mies vailla menneisyyttä (2002) vielä yhden enemmän. Historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden saanut suomalaisfilmi kilpaili Cannesin pääpalkinnosta, mutta voitti "vain" tuomariston pääpalkinnon, ekumeenisen tuomariston palkinnon, parhaan naisnäyttelijän ja parhaan koira(näyttelijä)n pystin.

Jussi-gaalassa Mies vailla menneisyyttä oli ehdolla seitsemässä kategoriassa, joista se lopulta voitti kuudessa; vain parhaan miespääosan ehdokkuus Markku Peltolan roolisuorituksesta jäi palkinnotta. Elokuva voitti parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen palkintojen lisäksi Timo Salmisen kuvauksesta, Timo Linnasalon leikkauksesta ja Kati Outisen naispääosasta.

DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Future Film, BD-julkaisu: Future Film

Musta jää (2007)

Koti-ikävällä (2005) debytoineen Petri Kotwican toinen pitkä elokuva Musta jää (2007) kilpaili Berliinin filmifestivaalien pääpalkinnosta, sai kotimaassaan yli 120 000 katsojaa ja voitti kuusi Jussia. Kotwica palkittiin parhaana ohjaajana ja käsikirjoittajana, itse elokuva vuoden parhaana, lisäksi Jukka Nykänen leikkauksesta, Eicca Toppinen musiikista ja Outi Mäenpää naispääosasta. Lisäksi elokuva oli ehdolla kolmessa Ria Katajan naispääosasta, Sara Paavolaisen naissivuosta ja Harri Rädyn kuvauksesta.

DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Future Film

Rare Exports (2010)

Jalmari Helanderin Suomeen sijoittuvan, mutta Norjassa kuvatun Rare Exports -jouluelokuvan idea on lähtöisin Helanderin aiemmista lyhytelokuvista. Vuoden 2011 Jussi-gaalan pääpalkinnot menivät toiseen osoitteeseen, mutta Rare Exports palkittiin kuitenkin Mika Orasmaan kuvauksesta, Kimmo Taavilan leikkauksesta, Tuomas Seppäsen, Timo Anttilan ja Jussi Hongan äänisuunnittelusta, Juri ja Miska Sepän musiikista, Saija Siekkisen pukusuunnittelusta ja ohjaajan itsensä suunnittelemasta lavastuksesta.

DVD- ja BD-julkaisu: SF Film

Le Havre (2011)

Aki Kaurismäen viimeisin elokuva oli ranskankielinen ja kokonaan Ranskassa kuvattu tarina ranskalaisista, mutta sen päätuottajamaa oli Suomi ja päätekijät suomalaisia. Jussi-gaalassa sitä muistettiin kuudella palkinnolla; parhaasta elokuvasta, ohjauksesta, käsikirjoituksesta, Timo Salmisen kuvauksesta, Timo Linnasalon leikkauksesta ja Elina Salon naispääosasta. Kuudella Jussilla palkitun Mies vailla menneisyyttä -filmin jälkeen Le Havre on Kaurismäen ohjaustöistä Suomessa parhaiten menestynyt.

DVD- ja BD-julkaisu: Future Film

  Betoniyö (2013)

Kahdeksen Jussia voittaneen Tulennielijän (1998) jälkeen Pirjo Honkasalo siirtyi takaisin dokumenttielokuvien pariin, eikä ohjannut pitkää näytelmäelokuvaa viiteentoista vuoteen. Kun sellainen lopulta valmistui, ohjaajan elämänkumppanin Pirkko Saision romaanin pohjalta, sai mustavalkoisena kuvattu Betoniyö olla jälleen Jussi-gaalassa illan suurin voittaja. Betoniyö palkittiin parhaana elokuvana ja parhaasta ohjauksesta sekä Peter Flinckenbergin kuvauksesta, Niels Pagh Andersenin leikkauksesta, Jan Alvermarkin äänisuunnittelusta ja Pentti Valkeasuon lavastuksesta. Lisäksi se oli ehdolla parhaasta käsikirjoituksesta, mies- ja naissivuosista sekä pukusuunnittelusta.

DVD-julkaisu: Scanbox

Katupeilin takana (1949)

Suomen elokuvahistorian tuottelian ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Toivo "T. J." Särkkä ohjasi Jussien perustamisen jälkeen lähes kolmekymmentä elokuvaa, mutta nämä voittivat yhteensä vain viisitoista Jussia. Viisi niistä tuli Katupeilin takana -komedialla (1949), Seere "Serp" Salmisen oman näytelmänsä pohjalta käsikirjoittamalla epookilla, joka palkittiin parhaasta ohjauksesta, Eeva-Kaarina Volasen naispääosasta (jaetusti Hallin Jannen kanssa), käsikirjoituksesta, Esko Töyrin kuvauksesta (jaetusti Rosvo Roopen ja Hallin Jannen kanssa) ja Uuno Laakson miessivuosasta.

DVD-julkaisu: Finnkino

Omena putoaa (1952)

Yli 40 elokuvaa ohjanneen Valentin Vaalan uran suurin Jussi-menestys oli Mika Waltarin näytelmään pohjautunut Omena putoaa (1952), jonka tuotantopäätökseen lienee vaikuttanut Vaalan edellisvuotisen Waltari-filmatisoinnin Gabriel, tule takaisin (1951) hyvä yleisömenestys ja kolme Jussia. Vaalan kolmas ja viimeinen Waltari-filmatisointi palkittiin parhaasta ohjauksesta, Waltarin käsikirjoituksesta, Tauno Palon miespääosasta, Senni Niemisen naissivuosasta ja Pentti Viljasen miessivuosasta.

Jussien perustamisen jälkeen Waltarin romaaneista ja näytelmistä on tehty yhdeksäntoista elokuvaa, joista kaksi ovat ulkomaisia. Waltari-filmatisoinnit ovat voittaneet yhteensä 18 Jussia.

Elokuvaa ei ole julkaistu DVD:llä.

Tuntematon sotilas (1955)

Suomen kaikkien aikojen katsotuin elokuva ei esittelyitä kaipaa, mutta todettakoon, että se oli myös siihenastisista kotimaisista pisin ja kallein. Jussi-gaalassa elokuvan tiimoilta palkittiin T. J. Särkkä parhaana tuottajana, Edvin Laine ohjaajana, Juha Nevalainen käsikirjoittajana (myös Silja – nuorena nukkuneesta) sekä Veikko Sinisalo ja Åke Lindman miesnäyttelijöinä. Lisäksi Armas Vallasvuo ja paremmin kuvaajana tunnettu Osmo Harkimo saivat erikois-Jussin elokuvan leikkauksesta.

Väinö Linnan romaaneista on tehty seitsemän elokuvaa, joista neljä on palkittu Jussein, joita on kertynyt yhteensä 13 kappaletta.

DVD-julkaisu: Finnkino

 

Punainen viiva (1959)

Kuusi Jussia voittaneen Elokuun jälkeen Matti Kassilan ja Fennada-Filmin yhteistöistä eniten palkittiin Ilmari Kiannon Punaisen viivan elokuvasovitusta, joka oli jatkoa Fennadan 1950-luvulla harjoittamalle klassikkokappaleiden filmatisoinneille. Vuoden 1959 Jussi-gaalassa kilpailu käytiin kahden filmin, Jack Witikan Mies tältä tähdeltä -alkoholistidraaman (1958) ja Kassilan köyhälistönkuvauksen välillä, näiden voittaessa joka ainoan illan aikana kotimaisille pitkille elokuville jaetun palkinnon. Witikan filmille meni parhaan ohjauksen, kuvauksen ja naispääosan pystit, Punainen viiva sai Jussinsa Kassilan käsikirjoituksesta, Osmo Lindemanin musiikista, Holger Salinin miespääosasta, Rakel Laakson naissivuosasta ja Jussi Jurkan miessivuosasta.

Kiannon romaaneista on lisäksi filmattu Ryysyrannan Jooseppi (1955), joka voitti kaksi Jussia.

Elokuvaa ei ole julkaistu DVD:llä.

Aika hyvä ihmiseksi (1977)

Yli 700 000 katsojaa saaneen Maa on syntinen laulu -filmin jälkeen Rauni Mollberg tarttui kevyempään aiheeseen, Aapelin, Toivo Pekkasen ja Olavi Siippaisen teksteihin pohjautuneeseen komediaan Aika hyvä ihmiseksi, joka sekin sai 170 000 katsojaa. Vuoden 1978 Jussi-gaalassa Aika hyvä ihmiseksi palkittiin Mollbergin ohjauksesta, Raili Veivon ja Irma Seikkulan naisnäyttelijäsuorituksista sekä Toivo Mäkelän miesnäyttelijäsuorituksesta. Vuoden 1981 Jussi-gaalassa Mollberg sai parhaan tuottajan palkinnon kolmesta siihenastisesta elokuvastaan, joka nosti Aika hyvä ihmiseksi -filmin Jussi-saldon viiteen.

DVD-julkaisu: Finnkino

Kauas pilvet karkaavat (1996)

Matti Kassilan jälkeen Aki Kaurismäen elokuvat ovat voittaneet eniten Jusseja, mutta ensimmäinen suuri palkintosaalis Kaurismäen elokuvalle tuli vasta Kauas pilvet karkaavat -draamalla (1996), ohjaajansa 14. pitkällä elokuvalla. Cannesin pääpalkinnosta kilpaillut filmi palkittiin kotimaassa parhaana elokuvana, parhaasta ohjauksesta ja käsikirjoituksesta, Kati Outisen naispääosasta ja Elina Salon naissivuosasta.

DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Future Film, BD-julkaisu: Future Film

Kuningasjätkä (1998)

Samassa Jussi-gaalassa Pirjo Honkasalon kahdeksan Jussia voittaneen Tulennielijän (1998) kanssa palkintoja rohmusi Markku Pölösen kolmas pitkä elokuva Kuningasjätkä, joka palkittiin niissä viidessä kategoriassa, joissa Tulennielijä ei voittanut. Pölösen filmi palkittiin parhaana elokuvana, ohjauksesta, Pölösen käsikirjoituksesta, Pertti Koivulan miespääosasta ja Peter Franzénin miessivuosasta. Tulennielijään nähden Kuningasjätkän yleisömenestys oli ylivoimainen; yli 275 000 katsojaa.

DVD-julkaisu: Disney

Joki (2001)

Kolmella Jussilla palkitulla Sairaan kauniilla maailmalla (1997) debytoineen Jarmo Lampelan kolmas pitkä elokuva voitti kaikkiaan viisi Jussia ja oli lisäksi ehdolla kolmessa muussa kategoriassa. Joki voitti parhaan elokuvan ja ohjauksen palkintojen lisäksi Lampelan käsikirjoituksesta, Kimmo Taavilan leikkauksesta ja Pekka Karjalaisen äänisuunnittelusta.

DVD-julkaisu: Sandrew Metronome

Koirankynnen leikkaaja (2004)

Kuningasjätkän lisäksi Markku Pölösen elokuvista Veikko Huovis -filmatisointi Koirankynnen leikkaaja (2004) on voittanut viisi Jussia. Pölönen palkittiin parhaasta elokuvasta (yhdessä Kari Saran kanssa), ohjauksesta ja käsikirjoituksesta, Kari Sohlberg kuvauksesta ja Peter Franzén miespääosasta. Lisäksi elokuva oli ehdolla Minna Santakarin suunnittelemasta lavastuksesta.

DVD-julkaisu: Disney

Valkoinen kaupunki (2006)

Yli 150 000 katsojaa saaneen ja kahdeksan Jussia voittaneen Pahan maan (2005) jälkeen Aku Louhimies ohjasi Valkoisen kaupungin (2006), Irtiottoja-televisiosarjaan pohjautuvan draaman, joka sai alle 6 000 katsojaa, mutta kylläkin viisi Jussia. Tällä kertaa palkittavana olivat ohjaaja Louhimies, käsikirjoittajat Paavo Westerberg ja Mikko Kouki, leikkaaja Samu Heikkilä, naispääosan näytellyt Susanna Anteroinen sekä miespääosassa nähty Janne Virtanen.

DVD-julkaisu: Disney, Nordisk Film

Puhdistus (2012)

Sofi Oksasen erittäin hyvin menestyneeseen ja Finlandia-palkittuun romaaniin pohjautuva Puhdistus sai yli 200 000 katsojaa ja kahdeksan Jussi-ehdokkuutta, joista se lopulta voitti viisi. Pääpalkinnot menivät sivu suun, mutta Antti J. Jokisen ensimmäinen suomalainen elokuva palkittiin kuitenkin Rauno Ronkaisen kuvauksesta, Riikka Virtasen maskeeraussuunnittelusta, Kirka Sainion äänisuunnittelusta sekä Laura Birnin naispääosasta ja Liisi Tandefeltin naissivuosasta.

DVD- ja BD-julkaisu: Nordisk Film

Parhaan kuvauksen Jussi-palkinto on jaettu heti ensimmäisestä vuodesta lähtien, mutta matkan varrelle mahtuu peräti kaksitoista vuotta, jolloin kuvaus-Jussi jäi jakamatta. Palkinto on jaettu kaikkiaan 64 kertaa (yhtenä vuotena kaksi palkintoa, yksi väri- ja toinen mustavalkokuvauksesta).

Nippelitietona todettakoon, että:

• vain Erik Blomberg ja Maunu Kurkvaara on palkittu sekä kuvauksen että ohjauksen Jusseilla
• Aki Kaurismäen ohjaustöistä on voitettu eniten parhaan kuvauksen Jusseja, viisi kappaletta ja niistä jokainen Timo Salmiselle. Toisena on Mikko Niskanen, jonka elokuvista Esko Nevalainen voitti kolme ja Olavi Tuomi yhden kuvaus-Jussin
• kuvaus-Jussi on mennyt kerran dokumenttielokuvalle, kerran lyhytelokuvalle, kerran tv-sarjalle ja kolmesti tv-elokuvalle
• naista ei ole palkittu parhaan kuvauksen Jussilla
• muutamina vuosina jaetun työryhmä-Jussin saajiin lukeutuu tietysti myös kuvaaja

Sisällysluettelo: Kari Sohlberg | Timo Salminen | Esko Nevalainen | Olavi Tuomi | Esko Töyri | Kalle Peronkoski | Erik Blomberg | Rauno Ronkainen

Maa on syntinen laulu (1973). Kuva: Finnkino

Kari Sohlberg (s. 1940)

Jussi-palkinnot (7):

Vuonna 1970 elokuvista Leikkikalugangsteri (1969, Ere Kokkonen), Sixtynine 69 (1969, Jörn Donner) ja Pohjan tähteet (1969, Ere Kokkonen) Vuonna 1974 elokuvasta Maa on syntinen laulu (1973, Rauni Mollberg) Vuonna 1981 elokuvasta Tulipää (1980, Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto) Vuonna 1985 elokuvasta Angelan sota (1984, Eija-Elina Bergholm) Vuonna 1989 elokuvasta Pohjanmaa (1988, Pekka Parikka) Vuonna 2001 elokuvasta Badding (2000, Markku Pölönen) Vuonna 2005 elokuvasta Koirankynnen leikkaaja (2004, Markku Pölönen) + Betoni-Jussi elämäntyöstä vuonna 2016.

Mies vailla menneisyyttä (2002). Kuva: Sputnik

Timo Salminen (s. 1952)

Jussi-palkinnot (5):

Vuonna 1991 elokuvasta I Hired a Contract Killer (1990, Aki Kaurismäki) Vuonna 1995 elokuvasta Pidä huivista kiinni, Tatjana (1994, Aki Kaurismäki) Vuonna 2003 elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002, Aki Kaurismäki) Vuonna 2007 elokuvasta Laitakaupungin valot (2006, Aki Kaurismäki) Vuonna 2012 elokuvasta Le Havre (2011, Aki Kaurismäki)

Jörn Donner ja Liisamaija Laaksonen elokuvassa Mustaa valkoisella (1968). Kuva: Finnkino

Esko Nevalainen (1925–2008)

Jussi-palkinnot (4):

Vuonna 1957 elokuvasta Elokuu (1956, Matti Kassila) Vuonna 1964 elokuvasta Sissit (1963, Mikko Niskanen) Vuonna 1967 elokuvasta Käpy selän alla (1966, Mikko Niskanen) Vuonna 1969 elokuvista Mustaa valkoisella (1968, Jörn Donner), Asfalttilampaat (1968, Mikko Niskanen) ja Kuuma kissa? (1968, Erkko Kivikoski)

Pojat (1962). Kuva: KAVI

Olavi Tuomi (1932–2006)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1963 elokuvasta Pojat (1962, Mikko Niskanen) – mustavalkokuvauksen palkinto Vuonna 1994 elokuvasta Isä meidän (1993, Veikko Aaltonen) Vuonna 1997 elokuvasta Merisairas (1996, Veikko Aaltonen)

Eino Kaipainen, Saara Ranin ja Regina Linnanheimo elokuvassa Vain kaksi tuntia (1949). Kuva: KAVI

Esko Töyri (1915–1992)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1949 elokuvista Vain kaksi tuntia (1949, Roland af Hällström) ja Hornankoski (1949, Teuvo Tulio [& Roland af Hällström]) Vuonna 1950 elokuvista Katupeilin takana (1949, Toivo Särkkä), Rosvo Roope (1949, Hannu Leminen) ja Hallin Janne (1950, Roland af Hällström) Vuonna 1953 elokuvasta Noita palaa elämään (1952, Roland af Hällström)

Tauno Palo, Kaarlo Halttunen ja Tea Ista elokuvassa Mies tältä tähdeltä (1958). Kuva: KAVI

Kalle Peronkoski (1908–1974)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1948 elokuvasta Naiskohtaloita (1947, Toivo Särkkä) Vuonna 1956 elokuvasta Silja – nuorena nukkunut (1956, Jack Witikka) Vuonna 1959 elokuvasta Mies tältä tähdeltä (1958, Jack Witikka)

Mirjami Kuosmanen elokuvassa Aila – Pohjolan tytär (1951). Kuva: VLMedia / KAVI / Blomberg

Erik Blomberg (1913–1996) 

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1951 elokuvasta Aila – Pohjolan tytär (1951, Jack Witikka) Vuonna 1952 elokuvasta Valkoinen peura (1952, Erik Blomberg) Vuonna 1955 elokuvasta Kihlaus (1955, Erik Blomberg) + Betoni-Jussi elämäntyöstä vuonna 1991.

 

Laura Birn ja Tommi Korpela elokuvassa Puhdistus (2012). Kuva: Solar Films

Rauno Ronkainen (s. 1964)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 2009 elokuvasta Käsky (2008, Aku Louhimies) Vuonna 2013 elokuvasta Puhdistus (2012, Antti J. Jokinen) Vuonna 2018 elokuvasta Ikitie (2017, AJ Annila)

 

Kaksi kuvaus-Jussia voittaneet

Kahdesti kuvaus-Jussilla on palkittu Raimo Hartzell, Eino Heino, Pini Hellstedt, Kjell Lagerroos, Pertti Mutanen, Mika Orasmaa, Henrik Paersch, Esa Vuorinen, Peter Flinckenberg ja Tuomo Hutri.

 

Kaikki kuvaus-Jussin voittajat:

1944	Felix Forsman elokuvasta Valkoiset ruusut (1943, Hannu Leminen)
1945	Eino Heino elokuvasta Linnaisten vihreä kamari (1945, Valentin Vaala)
1946	Marius Raichi elokuvasta En ole kreivitär (1945, Hannu Leminen)
1947	Eino Heino elokuvasta Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946, Valentin Vaala)
1948	Kalle Peronkoski elokuvasta Naiskohtaloita (1947, Toivo Särkkä)
1949	Esko Töyri elokuvista Vain kaksi tuntia (1949, Roland af Hällström) ja Hornankoski (1949, Teuvo Tulio [& Roland af Hällström])
1950	Esko Töyri elokuvista Katupeilin takana (1949, Toivo Särkkä), Rosvo Roope (1949, Hannu Leminen), Hallin Janne (1950, Roland af Hällström)
1951	Erik Blomberg elokuvasta Aila – Pohjolan tytär (1951, Jack Witikka)
1952	Erik Blomberg elokuvasta Valkoinen peura (1952, Erik Blomberg)
1953	Esko Töyri elokuvasta Noita palaa elämään (1952, Roland af Hällström)
1954	Osmo Harkimo elokuvasta Sininen viikko (1954, Matti Kassila)
1955	Erik Blomberg elokuvasta Kihlaus (1955, Erik Blomberg)
1956	Kalle Peronkoski elokuvasta Silja – nuorena nukkunut (1956, Jack Witikka)
1957	Esko Nevalainen elokuvasta Elokuu (1956, Matti Kassila)
1958	ei jaettu
1959	Kalle Peronkoski elokuvasta Mies tältä tähdeltä (1958, Jack Witikka)
1960	Jusseja ei jaettu lainkaan
1961	Jusseja ei jaettu lainkaan
1962	Maunu Kurkvaara elokuvasta Rakas... (1961, Maunu Kurkvaara)
1963	Mustavalkokuvaus: Olavi Tuomi elokuvasta Pojat (1962, Mikko Niskanen) Värikuvaus: Reijo Lås elokuvasta Yö vai päivä (1962, Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta)
1964	Esko Nevalainen elokuvasta Sissit (1963, Mikko Niskanen)
1965	ei jaettu
1966	ei jaettu
1967	Esko Nevalainen elokuvasta Käpy selän alla (1966, Mikko Niskanen)
1968	ei jaettu
1969	Esko Nevalainen elokuvista Mustaa valkoisella (1968, Jörn Donner), Asfalttilampaat (1968, Mikko Niskanen) ja Kuuma kissa? (1968, Erkko Kivikoski)
1970	Kari Sohlberg elokuvista Leikkikalugangsteri (1969, Ere Kokkonen), Sixtynine 69 (1969, Jörn Donner), Pohjan tähteet (1969, Ere Kokkonen)
1971	Heikki Katajisto elokuvista Naisenkuvia (1970, Jörn Donner) ja Anna (1970, Jörn Donner)
1972	ei jaettu
1973	ei jaettu
1974	Kari Sohlberg elokuvasta Maa on syntinen laulu (1973, Rauni Mollberg)
1975	Markku Lehmuskallio lyhytelokuvasta Maestro ja maisema (1975, Leena Linnus, lyhytelokuva)
1976	ei jaettu
1977	ei jaettu
1978	Raimo Hartzell tv-elokuvasta Maa jota ei ole (1977, Tuija-Maija Niskanen, tv-elokuva)
1979	Esa Vuorinen elokuvasta Runoilija ja muusa (1978, Jaakko Pakkasvirta)
1980	ei jaettu
1981	Kari Sohlberg elokuvasta Tulipää (1980, Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto)
1982	Henrik Paersch elokuvista Ajolähtö (1982, Mikko Niskanen) ja Ramses ja unet (1982, Heikki Partanen)
1983	Pertti Mutanen elokuvasta Jon (1983, Jaakko Pyhälä)
1984	Henrik Paersch elokuvasta Pessi ja Illusia (1984, Heikki Partanen)
1985	Kari Sohlberg elokuvasta Angelan sota (1984, Eija-Elina Bergholm)
1986	Raimo Hartzell tv-elokuvasta Jumala on kauneus (1985, Hannu Heikinheimo, tv-elokuva)
1987	Pertti Mutanen elokuvasta Valkoinen kääpiö (1986, Timo Humaloja)
1988	Pauli Sipiläinen tv-elokuvasta Siriuksen vieraat (1987, Matti Ijäs, tv-elokuva)
1989	Kari Sohlberg elokuvasta Pohjanmaa (1988, Pekka Parikka)
1990	Timo Kapanen tv-sarjasta Pentti Haanpää (1989, Pirkko Vallinoja, tv-sarja)
1991	Timo Salminen elokuvasta I Hired a Contract Killer (1990, Aki Kaurismäki)
1992	Olli Varja elokuvasta Zombie ja Kummitusjuna (1991, Mika Kaurismäki)
1993	Esa Vuorinen elokuvasta Kaivo (1992, Pekka Lehto)
1994	Olavi Tuomi elokuvasta Isä meidän (1993, Veikko Aaltonen)
1995	Timo Salminen elokuvasta Pidä huivista kiinni, Tatjana (1994, Aki Kaurismäki)
1996	ei jaettu
1997	Olavi Tuomi elokuvasta Merisairas (1996, Veikko Aaltonen)
1998	Harri Räty elokuvasta Sairaan kaunis maailma (1997, Jarmo Lampela)
1999	Kjell Lagerroos elokuvasta Tulennielijä (1998, Pirjo Honkasalo)
2000	Kjell Lagerroos elokuvasta Rukajärven tie (1999, Olli Saarela)
2001	Kari Sohlberg elokuvasta Badding (2000, Markku Pölönen)
2002	Pini Hellstedt elokuvasta Rölli ja metsänhenki (2001, Olli Saarela)
2003	Timo Salminen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002, Aki Kaurismäki)
2004	Pini Hellstedt elokuvasta Pahat pojat (2003, Aleksi Mäkelä)
2005	Kari Sohlberg elokuvasta Koirankynnen leikkaaja (2004, Markku Pölönen)
2006	Jarkko T. Laine elokuvasta Äideistä parhain (2005, Klaus Härö)
2007	Timo Salminen elokuvasta Laitakaupungin valot (2006, Aki Kaurismäki)
2008	Mika Orasmaa elokuvasta Joulutarina (2007, Juha Wuolijoki)
2009	Rauno Ronkainen elokuvasta Käsky (2008, Aku Louhimies)
2010	Tuomo Hutri elokuvasta Muukalainen (2009, J-P Valkeapää)
2011	Mika Orasmaa elokuvasta Rare Exports (2010, Jalmari Helander)
2012	Timo Salminen elokuvasta Le Havre (2011, Aki Kaurismäki)
2013	Rauno Ronkainen elokuvasta Puhdistus (2012, Antti J. Jokinen)
2014	Peter Flinckenberg elokuvasta Betoniyö (2013, Pirjo Honkasalo)
2015	Peter Flinckenberg elokuvasta Tuulensieppaajat (2014, Amir Escandari, dokumenttielokuva)
2016	Tuomo Hutri elokuvasta Miekkailija (2015, Klaus Härö)
2017	JP Passi elokuvasta Hymyilevä mies (2016, Juho Kuosmanen)
2018	Rauno Ronkainen elokuvasta Ikitie (2017, AJ Annila)

Valentin Vaala elokuvansa Ihmiset suviyössä (1948) kuvauksissa. Kuva: KAVI

Parhaan ohjauksen Jussi-palkinto on jaettu kaikkiaan 76 kertaa, mutta ei jokaisessa palkintojenjaossa. Kokonaismäärää nostavat useat vuodet, jolloin ohjauspalkinnon sai kaksi tai jopa kolme eri ohjaajaa.

---

Mikko Niskanen Poikien (1962) kuvauksissa. Kuva: KAVI

Mikko Niskanen (1929–1990)

Jussi-palkinnot (6):

Vuonna 1963 elokuvasta Pojat (1962) Vuonna 1964 elokuvasta Sissit (1963) Vuonna 1967 elokuvasta Käpy selän alla (1966) Vuonna 1968 elokuvasta Lapualaismorsian (1967) Vuonna 1972 elokuvasta Kahdeksan surmanluotia (1971) Vuonna 1982 elokuvasta Ajolähtö (1982) Niskanen voitti myös kaksi muuta henkilökohtaista Jussi-palkintoa.

Aki Kaurismäki. Kuva: Future Film

Aki Kaurismäki (s. 1957)

Jussi-palkinnot (5):

Vuonna 1991 elokuvasta Tulitikkutehtaan tyttö (1990) Vuonna 1993 elokuvasta Boheemielämää (1992) Vuonna 1997 elokuvasta Kauas pilvet karkaavat (1996) Vuonna 2003 elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002) Vuonna 2012 elokuvasta Le Havre (2011) Kaurismäki on voittanut myös kaksitoista muuta henkilökohtaista Jussi-palkintoa.

Matti Kassila (1924–2018)

Jussi-palkinnot (4):

Vuonna 1951 elokuvasta Radio tekee murron (1951) Vuonna 1954 elokuvista Sininen viikko (1954) ja Tyttö kuunsillalta (1953) Vuonna 1955 elokuvista Hilmanpäivät (1954) ja Isän vanha ja uusi (1955) Vuonna 1957 elokuvasta Elokuu (1956)    + Betoni-Jussi elämäntyöstä vuonna 2011. Kassila voitti myös kolme muuta henkilökohtaista Jussi-palkintoa.

Risto Jarva (1934–1977)

Jussi-palkinnot (4):

Vuonna 1966 elokuvasta Onnenpeli (1965) Vuonna 1968 elokuvasta Työmiehen päiväkirja (1967) Vuonna 1970 elokuvasta Bensaa suonissa (1970) Vuonna 1978 elokuvasta Jäniksen vuosi (1977) Jarva voitti myös viisi muuta henkilökohtaista Jussi-palkintoa.

Rauni Mollberg Tuntemattoman sotilaan (1985) kuvauksissa. Kuva: VLMedia

Rauni Mollberg (1929–2007)

Jussi-palkinnot (4):

Vuonna 1972 elokuvasta Sotaerakko (1972, tv-elokuva) Vuonna 1974 elokuvasta Maa on syntinen laulu (1973) Vuonna 1978 elokuvasta Aika hyvä ihmiseksi (1977) Vuonna 1986 elokuvasta Tuntematon sotilas (1985) Mollberg voitti myös yhden muun henkilökohtaisen Jussi-palkinnon.

Kuva: KAVI

Valentin Vaala (1909–1976)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1945 elokuvista Linnaisten vihreä kamari (1945) ja Dynamiittityttö (1944) Vuonna 1947 elokuvasta Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946) Vuonna 1952 elokuvasta Omena putoaa... (1952) Vaala voitti myös yhden muun henkilökohtaisen Jussi-palkinnon.

Edvin Laine Tuntemattoman sotilaan (1955) kuvauksissa. Kuva: KAVI

Edvin Laine (1905–1989)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1953 elokuvasta Niskavuoren Heta (1952) Vuonna 1956 elokuvasta Tuntematon sotilas (1955) Vuonna 1969 elokuvasta Täällä Pohjantähden alla (1968)

Erkko Kivikoski. Kuva: KAVI

Erkko Kivikoski (1936–2005)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1970 elokuvasta Kesyttömät veljekset (1969) Vuonna 1973 elokuvasta Laukaus tehtaalla (1973) Vuonna 1981 elokuvasta Yö meren rannalla (1980) Kivikoski voitti myös kolme muuta henkilökohtaista Jussi-palkintoa.

Markku Pölönen Oman maan (2018) kuvauksissa. Kuva: Jouko Piipponen / Solar Films

Markku Pölönen (s. 1957)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1996 elokuvasta Kivenpyörittäjän kylä (1995) Vuonna 1999 elokuvasta Kuningasjätkä (1998) Vuonna 2005 elokuvasta Koirankynnen leikkaaja (2004) Pölönen on voittanut myös neljä muuta henkilökohtaista Jussi-palkintoa.

Olli Saarela Suden vuoden (2007) aikaan. Kuva: MRP

Olli Saarela (s. 1965)

Jussi-palkinnot (3):

Vuonna 1998 elokuvasta Lunastus (1997) Vuonna 2000 elokuvasta Rukajärven tie (1999) Vuonna 2001 elokuvasta Bad Luck Love (2000) Saarela on voittanut myös yhden muun henkilökohtaisen Jussi-palkinnon.

 

Kaksi ohjaus-Jussia voittaneet

Kahdella ohjaus-Jussilla on palkittu Pirjo Honkasalo, Dome Karukoski, Mika Kaurismäki, Veikko Kerttula, Jarmo Lampela, Aku Louhimies, Pekka Parikka ja Heikki Partanen.

 

Kaikki ohjaus-Jussin voittajat:

1944	Hannu Leminen elokuvasta Valkoiset ruusut (1943)
1945	Valentin Vaala elokuvista Linnaisten vihreä kamari (1945) ja Dynamiittityttö (1944)
1946	ei jaettu
1947	Valentin Vaala elokuvasta Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946)
1948	Roland af Hällström elokuvasta Pikajuna pohjoiseen (1947)
1949	ei jaettu
1950	Toivo "T. J." Särkkä elokuvasta Katupeilin takana (1949)
1951	Matti Kassila elokuvasta Radio tekee murron (1951)
1952	Valentin Vaala elokuvasta Omena putoaa (1952)
1953	Edvin Laine elokuvasta Niskavuoren Heta (1952)
1954	Matti Kassila elokuvista Sininen viikko (1954) ja Tyttö kuunsillalta (1953)
1955	Matti Kassila elokuvista Hilmanpäivät (1954) ja Isän vanha ja uusi (1955)
1956	Edvin Laine elokuvasta Tuntematon sotilas (1955)
1957	Matti Kassila elokuvasta Elokuu (1956)
1958	ei jaettu
1959	Jack Witikka elokuvasta Mies tältä tähdeltä (1958)
1960	Jussi-palkintoja ei jaettu
1961	Jussi-palkintoja ei jaettu
1962	Maunu Kurkvaara elokuvasta Rakas... (1961)
1963	Mikko Niskanen elokuvasta Pojat (1962)
1964	Mikko Niskanen elokuvasta Sissit (1963)
1965	ei jaettu
1966	Risto Jarva elokuvasta Onnenpeli (1965)
1967	Mikko Niskanen elokuvasta Käpy selän alla (1966)
1968	Mikko Niskanen elokuvasta Lapualaismorsian (1967) Risto Jarva elokuvasta Työmiehen päiväkirja (1967)
1969	Edvin Laine elokuvasta Täällä Pohjantähden alla (1968) Jörn Donner elokuvasta Mustaa valkoisella (1968) Timo Bergholm elokuvasta Punahilkka (1968)
1970	Erkko Kivikoski elokuvasta Kesyttömät veljekset (1969)
1971	Risto Jarva elokuvasta Bensaa suonissa (1970)
1972	Mikko Niskanen elokuvasta Kahdeksan surmanluotia (1971)
1973	Erkko Kivikoski elokuvasta Laukaus tehtaalla (1973) Rauni Mollberg tv-elokuvasta Sotaerakko (1972, tv-elokuva) Veikko Kerttula tv-elokuvasta Se tavallinen tarina (1972, tv-elokuva)
1974	Rauni Mollberg elokuvasta Maa on syntinen laulu (1973)
1975	Jaakko Pakkasvirta elokuvasta Jouluksi kotiin (1975) Veikko Kerttula tv-elokuvasta Simpauttaja (1975, tv-elokuva)
1976	ei jaettu
1977	Heikki Partanen, Katariina Lahti ja Riitta Rautoma elokuvasta Antti Puuhaara (1976)
1978	Rauni Mollberg elokuvasta Aika hyvä ihmiseksi (1977) Risto Jarva elokuvasta Jäniksen vuosi (1977)
1979	Timo Linnasalo elokuvasta Vartioitu kylä 1944 (1978)
1980	ei jaettu
1981	Erkko Kivikoski elokuvasta Yö meren rannalla (1980) Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto elokuvasta Tulipää (1980)
1982	Mikko Niskanen elokuvasta Ajolähtö (1982)
1983	Mika Kaurismäki elokuvasta Arvottomat (1982)
1984	Heikki Partanen elokuvasta Pessi ja Illusia (1984) Tapio Suominen tv-elokuvasta Musta hurmio (1984, tv-elokuva)
1985	Timo Humaloja tv-elokuvista Yksinpuhelu (1984, tv-elokuva) ja 8. päivä (1984, tv-elokuva)
1986	Rauni Mollberg elokuvasta Tuntematon sotilas (1985) Matti Ijäs tv-elokuvasta Painija (1985, tv-elokuva)
1987	ei jaettu
1988	Åke Lindman tv-elokuvasta Lumottu tie (1986, tv-elokuva)
1989	Pekka Parikka elokuvasta Pohjanmaa (1988)
1990	Pekka Parikka elokuvasta Talvisota (1989)
1991	Aki Kaurismäki elokuvasta Tulitikkutehtaan tyttö (1990)
1992	Mika Kaurismäki elokuvasta Zombie ja Kummitusjuna (1991)
1993	Aki Kaurismäki elokuvasta Boheemielämää (1992)
1994	Veikko Aaltonen elokuvasta Isä meidän (1993)
1995	Aleksi Mäkelä elokuvasta Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat (1994)
1996	Markku Pölönen elokuvasta Kivenpyörittäjän kylä (1995)
1997	Aki Kaurismäki elokuvasta Kauas pilvet karkaavat (1996)
1998	Olli Saarela elokuvasta Lunastus (1997)
1999	Markku Pölönen elokuvasta Kuningasjätkä (1998)
2000	Olli Saarela elokuvasta Rukajärven tie (1999)
2001	Olli Saarela elokuvasta Bad Luck Love (2000)
2002	Jarmo Lampela elokuvasta Joki (2001)
2003	Aki Kaurismäki elokuvasta Mies vailla menneisyyttä (2002)
2004	Jarmo Lampela elokuvasta Eila (2003)
2005	Markku Pölönen elokuvasta Koirankynnen leikkaaja (2004)
2006	Aku Louhimies elokuvasta Paha maa (2005)
2007	Aku Louhimies elokuvasta Valkoinen kaupunki (2006)
2008	Petri Kotwica elokuvasta Musta jää (2007)
2009	Dome Karukoski elokuvasta Tummien perhosten koti (2008)
2010	Klaus Härö elokuvasta Postia pappi Jaakobille (2009)
2011	Dome Karukoski elokuvasta Napapiirin sankarit (2010)
2012	Aki Kaurismäki elokuvasta Le Havre (2011)
2013	Maarit Lalli elokuvasta Kohta 18 (2012)
2014	Pirjo Honkasalo elokuvasta Betoniyö (2013)
2015	J-P Valkeapää elokuvasta He ovat paenneet (2014)
2016	Aleksi Salmenperä elokuvasta Häiriötekijä (2015)
2017	Juho Kuosmanen elokuvasta Hymyilevä mies (2016)
2018	AJ Annila elokuvasta Ikitie (2017)