Ritva Arvelo on kuollut

ritvaarvelo

Pitkän uran teatterin ja elokuvan parissa tehnyt näyttelijä-ohjaaja Ritva Arvelo on kuollut. Helsingin Sanomien mukaan Arvelo kuoli 26. lokakuuta Kustaankartanon vanhainkodissa. Helsingissä 11. maaliskuuta 1921 syntynyt Arvelo oli kuollessaan 92-vuotias.

Arvelo teki valkokangasdebyyttinsä Ilmari Unhon ohjaamassa dekkarielokuvassa Valkoisen neilikan velho (1945), jonka jälkeen hän sai jo ensimmäisen pääroolinsa Tauno Palon vastanäyttelijänä Ville Salmisen jännityselokuvassa Menneisyyden varjo (1946). Edvin Laineen Kultamitalivaimossa (1947) Arvelolla oli nimirooli Tapio Rautavaaran vastanäyttelijänä ja Toivo Särkän romanttisessa draamassa Suopursu kukkii (1947) yksi päärooleista. Vuonna 1948 Arvelo nähtiin vielä Unhon komediassa Kilroy sen teki (1948).

1950-luvun puolella Arvelo nähtiin valkokankaalla enää kahdesti. Radioreportteri Eila Ritolammen roolin Arvelo näytteli Matti Kassilan elokuvissa Radio tekee murron (1951) ja Radio tulee hulluksi (1952). Kassilan ohjatessa uuden elokuvasovituksen Mika Waltarin Kuriton sukupolvi -näytelmästä vuonna 1957, Arvelo toimi slangimurteen asiantuntijana dialogia kirjoitettaessa. Hän oli mukana kirjoittamassa myös Kassilan Syntipukkia (1957), filmatisointia Agapetuksen klassikkonäytelmästä.

Glory Leppäsen, Ansa Ikosen ja Kyllikki Forssellin jälkeen Arvelosta tuli Suomen elokuvahistorian neljäs naispuolinen elokuvaohjaaja, mutta edeltäjiensä tapaan ohjaajaura kesti vain yhden elokuvan verran. Ensimmäistä kertaa jaettavaa Valtion elokuvapalkintoa havitteleva Fennada-Filmi tuotti vuonna 1961 filmatisoinnin Maria Jotunin Kultaisesta vasikasta, jonka Arvelo käsikirjoitti ja ohjasi. Valtion elokuvapalkinnon lisäksi filmi sai parhaan miesnäyttelijän Jussin Helge Heralan roolisuorituksesta. Osittain suomalaisen elokuvateollisuuden vaikeiden aikojenkin takia Arvelon ohjaajaura ei saanut jatkoa.

Arvelon viimeiset elokuvatehtävät olivat näyttelijärooleja; hänet nähtiin vielä Jaakko Pakkasvirran Kesäkapinassa (1970), Lauri Törhösen Palavassa enkelissä (1984) sekä Anssi Mänttärin elokuvissa Rakkauselokuva (1984) ja Näkemiin, hyvästi (1986).

Televisioon Arvelo teki useitakymmeniä töitä, pääasiassa TV-teatterin ohjaajan ja käsikirjoittajana.

Koulutukseltaan Arvelo oli filosofian maisteri. Hän oli naimisissa näyttelijä, ohjaaja Matti Oraviston kanssa vuosina 1948–1953 ja näyttelijä Heikki Savolaisen kanssa vuosina 1955–1965. Avioliitoista syntyi kolme lasta.


ritvaarvelo3

Ritva Arvelo elokuvassa Suopursu kukkii (1947)

ritvaarvelo2

Hannes Häyrinen ja Ritva Arvelo elokuvassa Radio tekee murron (1951).

ritvaarvelo4

Tapio Rautavaara ja Ritva Arvelo elokuvassa Kultamitalivaimo (1947)

 

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).