Leo Lastumäki kuoli



Koomisten sivuroolien legendaarisena tulkitsijana tunnettu Leo Lastumäki kuoli eilen sunnuntaina 84 vuoden iässä. Lähes kaksimetrinen näyttelijä oli jo ruumiinrakenteeltaan poikkeuksellinen näky valkokankaalla, mutta niin hän oli myös omalaatuisten suomalaismiesten tulkitsijanakin.

Limingalla 28. joulukuuta 1927 syntynyt Leo Antero Lastumäki aloitti valkokangasuransa vuonna 1954 avustajatehtävillä Aarne Tarkaksen draamassa Olemme kaikki syyllisiä ja Ossi Elstelän sotilasfarsissa Majuri maantieltä. Roolit Tarkaksen Villissä pohjolassa (1955), Herra sotaministerissä (1957) ja Pekka ja Pätkä neekereinä -filmissä (1960) olivat melko pieniä, kuten myös Matti Kassilan mestariteoksissa Elokuu (1956) ja Komisario Palmun erehdys (1960). Kassilan ohjauksessa Lastumäki näytteli vielä viimeiseksi rillumarei-elokuvaksi jäänessä Meiltähän tämä käy -filmissä (1973) ja Sillanpää-filmatisoinnissa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988).

Tunnetuimmat roolityönsä Lastumäki teki 1970-luvulla, kun Spede Pasasen tuotantoyhtiö otti osaavan koomikon siipiensä suojiin. Pasasen tiimissä Lastumäki sai näytellä mm. useissa Uuno Turhapuro -elokuvissa, Speedy Gonzalesissa (1970), Viu-hah hah-tajassa (1974) ja Tup akka lakossa (1980). 1970-luvun menestysrooleihin lukeutuu myös pääosat Seppo Huunosen elokuvissa Lampaansyöjät (1973) ja Piilopirtti (1978).

Uuden suosion Lastumäki koki 1980-luvun alussa näyteltyään tähtiroolit Visa Mäkisen kahdessa komediassa, Mitäs me sankarit- ja Kaikenlaisia karkureita -elokuvissa. Valkokangastyöt kuitenkin vähenivät tuntuvasti juuri 1980-luvun aikana, eikä Lastumäkeä 1990-luvullakaan nähty valkokankaalla muissa kuin Timo Koivusalon Pekko aikamiespoika -elokuvissa, joissa Lastumäki tekee yhden muistettavimmista rooleistaan apteekkarina.

Erityisen suuren suosion Lastumäki saavutti 1980-luvulla television sketsisarjoissa Valehtelijoiden klubi ja Älywapaa palokunta.

Lastumäen elokuvaura päättyi Markku Pölösen Koirankynnen leikkaajaan vuonna 2004. 50 vuotta kestänyt elokuvanäyttelijän ura alkoi Fennada-Filmin tuotannosta ja myös Fennada-Filmin tuotantoon päättyi.


Leo Lastumäen filmografia

VUOSI ELOKUVA OHJAUS
1954
Olemme kaikki syyllisiä
Aarne Tarkas
Majuri maantieltä
Ossi Elstelä
1955
Villi Pohjola
Aarne Tarkas
1956
Elokuu
Matti Kassila
1957
Herra sotaministeri
Aarne Tarkas
1960
Pekka ja Pätkä neekereinä
Aarne Tarkas
Justus järjestää kaiken
Lasse Pöysti
Komisario Palmun erehdys
Matti Kassila
1962
Kun tuomi kukkii
Åke Lindman
1970
Speedy Gonzales – noin 7 veljeksen poika
Ere Kokkonen
1971
Laulu tulipunaisesta kukasta
Mikko Niskanen
1972
Lampaansyöjät
Seppo Huunonen
1973
Meiltähän tämä käy
Matti Kassila
1974
Viu-hah hah-taja
Ere Kokkonen
1977
Viimeinen savotta
Edvin Laine
1978
Piilopirtti
Seppo Huunonen
Rautakauppias Uuno Turhapuro
Ere Kokkonen
1980
Tup akka lakko
Spede Pasanen
Mitäs me sankarit
Visa Mäkinen
1981
Kaikenlaisia karkureita
Visa Mäkinen
1982
Uuno Turhapuro menettää muistinsa
Ere Kokkonen
1988
Ihmiselon ihanuus ja kurjuus
Matti Kassila
1990
Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla
Pertti Seikkula
1992
Uuno Turhapuro Suomen tasavallan herra presidentti
Ere Kokkonen
1995 Pekko ja massahurmaaja Timo Koivusalo
1996 Pekko ja muukalainen Timo Koivusalo
1997 Pekko ja muukalainen Timo Koivusalo
Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava Ere Kokkonen
2004 Koirankynnen leikkaaja Markku Pölönen

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).