Kolme uutta näytelmäelokuvaa sai tuotantotuen – Ståhlbergin kyydityksestä kertova elokuva toteutumassa

K. J. Ståhlberg kotonaan vuonna 1937. Kuva: Aarne Pietiläinen / Museovirasto

Suomen elokuvasäätiö myönsi joulukuussa tuotantotuen kolmelle kotimaiselle koko illan näytelmäelokuvalle. Suurimman potin, 910 000 euroa, sai Bufo Oy:n tuottama joulukauhukomedia Punaista lunta, jonka Ilja Rautsi on käsikirjoittanut ja jonka hän ohjaa esikoispitkänään. Punaista lunta on saanut Pohjoismaiselta elokuva- ja tv-rahastolta kahden miljoonan Norjan kruunun eli noin 170 000 euron tuotantotuen.

Rautsi käsikirjoitti Pahanhautojan (2022) ohjaaja Hanna Bergholmin kanssa. Emmi Itärannan romaaniin pohjautuva Veden vartija (2022) oli Rautsin käsikirjoitus, ja lisäksi hän on ollut mukana yhtenä käsikirjoittajana Teemu Nikin ohjaamassa lastenelokuvassa Räkä ja Roiskis (2023). 

TACK Films Oy sai 850 000 euron tuotantotuen Kyyditykselle, joka kertoo satiirisen mustan komedian keinoin presidentti K. J. Ståhlbergin ja hänen vaimonsa Esterin joutumisesta lapualaisten kyyditettäväksi. Elokuvan ohjaa Samuli Valkama, joka on laatinut käsikirjoituksen yhdessä tuottaja John Lundstenin kanssa. Elokuvan toinen tuottaja on Melli Maikkula.

Valkama on ohjannut aiemmin kolme pitkää elokuvaa, jotka ovat kaikki komedioita: Hulluna Saraan (2012), Ei kiitos (2014) ja Saattokeikka (2017).

Elokuvasäätiö myönsi 300 000 euron tuotantotuen MRP Matila Röhr Productions Oy:lle Suon tarina -luontoelokuvaa varten. Elokuvan ohjaa ja tuottaa Marko Röhr, joka on tehnyt 1990-luvulta lähtien erilaisia luontoelokuvia näytelmäelokuvien tuottamisen ohessa.

Suon tarina on jatkoa Metsän tarinalle (2012) ja Järven tarinalle (2016), kahdelle suomalaisen dokumenttielokuvan historian suurelle menestystarinalle, joista edellinen sai 90 950 ja jälkimmäinen 187 456 katsojaa. Suon tarina sai kuitenkin tuotantotukensa fiktioelokuvien kategoriassa.

Kehittämistukea Waltari-fiktiolle ja Kuosmaselle

Kehittämistukea riitti muun muassa AJ Annilan ohjaamalle ja käsikirjoittamalle tv-sarjalle Helsinki 1939, joka kertoo Mika Waltarin johtamasta propandatoimistosta ja talvisodan aikaan totuutta metsästävistä ulkomaisista sotakirjeenvaihtajista. Take Two SPV Oy:n hanke sai 25 000 euron tuen.

Pitkien näytelmäelokuvien puolella kehittämistukea sai esimerkiksi Dream Come True, jonka Juho Kuosmanen on aikeissa ohjata Mikko Myllylahden kanssa tekemänsä käsikirjoituksen pohjalta. Kyseessä on kertomus alkoholistista ja haaveilijasta, joka löytää merenpohjasta 100 vuotta vanhaa samppanjaa. Tuottajana on Elokuvayhtiö Aamu Oy, jolle Kuosmanen on ohjannut aiemmatkin elokuvansa, Hymyilevän miehen (2016) ja Hytti nro 6:n (2021). Säätiö tukee Dream Come Truen kehittelyä 45 000 eurolla.

Kaksi elokuvaa sai 40 000 euron kehittämistuen: Silva Mysterium Oy:n kehittelemä Suonsilmä on Ilona Ahdin käsikirjoittama elokuva kylän kätilöstä ja suon salaisuudesta, ja toteutuessaan se olisi ohjaaja Marika Harjusaaren debyytti pitkän elokuvan puikoissa. Kyseessä on kolmas Suonsilmälle myönnetty kehittämistuki, joita on nyt myönnetty 100 000 euron edestä.

Toinen 40 000 euro npotin saaja on Tommi Kinnusen menestysromaanin Ei kertonut katuvansa filmatisointi, jonka kehittely jatkuu turvin Dionysos Films Oy:ssä. Selma Vilhunen ohjaa ja käsikirjoittaa yhdessä Jan Forsströmin kanssa.

Ei kertonut katuvansa on saanut tähän mennessä kolmesti kehittämistukea, yhteensä 139 000 euroa. Ensimmäinen 50 000 euron tuki meni sittemmin konkurssin tehneelle Tuffi Films Oy:lle.

Dionysos Films sai kehittämistukea myös Elektralle, joka kertoo nuoresta pelinkehittäjänaisesta ja menestyksen hinnasta. Ohjaajana on Elisa Kujala, joka on laatinut käsikirjoituksen Reeta Ruotsalaisen kanssa. Kyseessä olisi Kujalan esikoispitkä. Elektran kehittämistuen suuruus oli 18 000 euroa.

Kirsikka Saaren ohjaama ja käsikirjoittama uusioperhekomedia Eksät on löytänyt kodin Making Movies Oy:stä, jossa kehittely jatkuu 30 000 euron tukirahoilla. Lex Julia on puolestaan Laura Hyppösen kirjoittama kertomus naisesta, joka kohtaa vuosia myöhemmin deittiraiskaajansa. Greenlit Productions Oy on saanut hankkeelle kolmesti kehittämistukea, yhteensä 100 000 euron edestä; tuorein tuki on 35 000 euroa. Toteutuessaan Lex Julia olisi Hyppösen debyytti sekä pitkän elokuvan käsikirjoittajana että ohjaajana.

Antti Heikki Pesosen esikoiselokuvan Päin seinää (2014) valmistumisesta on jo kymmenen vuotta, mutta hän ei ole vieläkään saanut uutta pitkää elokuvaa tuotantoon. Nyt yritykset kohdistuvat Pieneen elokuvaan rakkaudesta, jonka Pesonen on kirjoittanut ja aikoo myös ohjata. Ilkka's Creative Studio Oy:n Jarkko Hentula tuottaa, ja säätiö tukee kehittelyä 15 000 eurolla.

Heikki Kujanpään uutena aiheena on koko perheen elokuva Nukkumatti, jota hän on kirjoittanut Kati Kaartisen kanssa. Inland Film Company Oy sai projektia varten 35 000 euron kehittämistuen, joka on jo kolmas projektille myönnetty kehittämistuki runsaan vuoden aikana. Yhteensä kehittämistukea on maksettu 91 000 euroa.

Kujanpään edellinen, samalla hänen neljäs pitkä elokuvansa oli Inlandin tuottama Suomen hauskin mies (2018).

Myös Lauri Nurksen ja Nina Laurion mielessä on koko perheen elokuva: Agenttimummo ja lentävät tekarit olisi Nurksen kuudes pitkän elokuvan ohjaustyö. Laurio on vastuussa käsikirjoituksesta ja tuotannosta Akka Creative Oy:n nimissä. Hanke sai 15 000 euron kehittämistuen.

Jos televisiosarja Koskisen kahdesta jaksosta koostettua elokuvaversiota ei lasketa mukaan, Nurksen edellisestä valkokangaselokuvan ohjauksesta on jo kahdeksan vuotta. Samannimisen televisiosarjan jatkoksi tehty Tappajan näköinen mies sai ensi-iltansa vuonna 2016.

17 vuotta sitten Nina Laurio, silloinen Koljonen, tuotti Nurksen esikoiselokuvan Sooloilua (2007).