Ski Patrol – amerikkalaiselokuva Suomen talvisodasta esitetään itsenäisyyspäivänä Helsingissä
Kun Suomi vuonna 1939 joutui tahtomattaan sotaan ylivoimaista vihollista vastaan, koko maailman sympatiat tuntuivat kääntyvän Suomen puolelle. Urhean pienen Suomen taistoa kommunismia vastaan tuettiin parhaimman kykynsä mukaan aina Yhdysvalloista saakka, jossa järjestettiin erilaisia varainkeruutapahtumia myös Suomesta Yhdysvaltoihin palanneen filmitähti Tuulikki Paanasen toimesta. Ystävyyttä riitti myös Suomesta Yhdysvaltoihin, olihan kansallissäveltäjä Jean Sibelius alkuvuodesta 1939 ennen Suomen joutumista sotaan johtanut Andante festivonsa Suomesta käsin lähetettäväksi tervehdykseksi New Yorkin isännöimään maailmannäyttelyyn.
Sivistyneen maailman tuki Suomea kohtaan loppui, kun Risto Ryti Suomen pelastamiseksi teki sopimuksen natsi-Saksan kanssa. Sitä ennen oli Yhdysvalloissa kuitenkin jo tehty suomalaista mielenlaatua ylistävä elokuvakin itsensä Universal-studion toimesta, vaikkakin yhtiön b-luokan tuotantona. Ski Patrol -niminen filmi kertoo urheista suomalaisista sotilaista talvisodan temmellyksissä ja tarjoaa hieman toisenlaisen lähestymistavan talvisotaan kuin ne lukuisat Suomea syystäkin ylistäneet uutisfilmit, joita nähtiin ympäri maailman.
Saksalaisfilmin uudelleenfilmatisointi
Ski Patrolin pohjaksi otettiin saksalaisen Luis Trenkerin elokuva Tuomittu pataljoona (1932), jonka uudelleenfilmatisointioikeudet Universal omisti. Kustannussyistä Ski Patrolissa hyödynnettiin joitakin alkuperäisfilmin toimintakohtauksia.
Elokuvan tekijöillä ei todellisuudessa ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miltä Suomi näytti tai miten täällä elettiin. Jonkinlaista suomalaisväriä elokuvaan on kuitenkin yritetty saada, sillä yhden roolihahmon nimi on melko juhlallisesti Tyko Gallen. Halu tehdä elokuva oli kuitenkin sen verran suuri, että filmi valmistui, vaikka Suomessa ei kuvauksia tehtykään eikä filmiä lopulta Suomeen ostetukaan. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston järjestämät kaksi näytöstä ovatkin ensimmäiset laatuaan Suomessa ja varmasti koko maailmassakin pitkiin aikoihin.
Ski Patrolin ohjauksesta vastasi Lew Landers (1901–1962), jonka kaltaisiin ammattilaisiin Hollywoodin kulta-aikoina saattoi toisinaan törmätä. Hän oli tuotteliaisuudeltaan Norman Taurogin ja Michael Curtizin kaltainen jokapaikanhöylä, joka ohjasi mitä milloinkin, pysyen jatkuvasti työn ääressä. Elokuvaohjauksia kertyikin lähes 140, jonka lisäksi hän osallistui ainakin yli kolmenkymmenen televisiosarjan jaksojen ohjaamiseen.
Landersin tunnetuin ohjaustyö lienee vuonna 1935 valmistunut, Edgar Allan Poen runoon perustuva Korppi, joka yhdisti valkokankaalla Universal-studion suurelokuvien tähdet eli Boris ”Frankenstein” Karloffin ja Bela ”Dracula” Lugosin. Myös oikean Dracula-elokuvan Landers pääsi ohjaamaan vuonna 1944, tietysti Lugosin näytellessä pääroolin.
Käsikirjoittaja Paul Hustonin ura ei ollut yhtä mittava kuin Landersin, mutta hän keskittyikin armeija- ja sota-aiheisten elokuvien kynäilemiseen. Ski Patrolin kuvaus on Oscar-palkitun Milton R. Krasnerin (Kaikki Eevasta, Bussipysäkki), joka kuvasi myöhemmin myös Hella Wuolijoen näytelmän amerikkalaisfilmatisoinnin, Farmarin tyttären (1947).
Elokuvana Ski Patrol ei ole mitenkään erikoinen, mutta tarjoaa suomalaiskatsojille hauskan katselukokemuksen. Filmi tuli uudelleen (tai ehkä ensimmäistä kertaa) suomalaisten tietoisuuteen vuonna 2010 Jarmo Raition ansiosta. Nyt Suomessa esitettävä digibeta-kopio on valmistettu parhaasta säilyneestä lähdemateriaalista, ja DVD:ltä katsottaessa filmin kuvanlaatu on parempi kuin monien vanhojen kotimaisten elokuvien DVD-julkaisujen, vaikkakin kotimaisista filmeistä olisi tallessa jopa negatiivit.
Filmin voi nähdä KAVA:n Orion-teatterissa 6. joulukuuta 2011 klo 16.00.
Elokuva on kielletty alle 7-vuotiailta.
Suomalaista elokuvahistoriaa kuvina, osa 2
Pekka (Esa Pakarinen) ja Pätkä (Masa Niemi) kohtaavat erään reserviläisen (Spede Pasanen) elokuvassa Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957).
Elokuvan ohjasi Armand Lohikoski.
Filmi on julkaistu DVD:llä Finnkinon toimesta.
Kiitos kuvasta Finnkinolle ja Suomen Filmiteollisuudelle.
Suomalainen elokuvamusiikki -levysarja sai jatkoa
Suomalaisten elokuvien musiikki- tai tarkemmin laulutarjontaa äänielokuvan alkuajoista lähtien esittelevä CD-levysarja on nyt edennyt kolmanteen osaansa. Tällä kertaa vuorossa ovat levyn nimen mukaan vuosien 1940–1942 kotimaisten elokuvien musiikkitarjonta, vaikkakin levyn sisätö alkaa kuitenkin jo vuodelta 1939, kun neljä ensimmäistä raitaa tarjoavat kappaleita Yrjö Nortan SF-Paraatista. Eipä silti huono alku, sillä sekä elokuvana että musiikkitarjonnaltaan SF-Paraati on lajityyppinsä ehdotonta parhaimmistoa.
Levy alkaa Pot-pot-pot-pot-sävelmällä (”Pot-pot-pot-pot potkut sain..”), jonka osa saattaa tuntea SF-Paraatin lisäksi myös Spede Show'ssa 1980-luvulla nähdystä Bluff Brothers -yhtyeen eli Speden ja Vesa-Matti Loirin esityksenä, jossa poptottelu ei ota loppuakseen.
SF-Paraatin jälkeen levyllä siirrytään huomattavasti tuntemattomampaan ja harvinaisempaan musiikki- ja elokuvatarjontaan. Näyttelijänä paremmin tunnetun Eino Jurkan ohjaamasta Herra johtajan ”harha-askel” -komediasta on levylle päässyt kaksi Matti Jurvan esitystä ja yksi Georg Malmsténin laulu. Jurva teki Jurkan filmissä uransa kolmannen filmiesiintymisen, jota ennen hän oli esiintynyt laulajan roolissa Jurkan tähdittämässä, mutta Nyrki Tapiovaaran ohjaamassa Kahdessa Vihtorissa (1939). Tapiovaaran filmistä otetut laulut, Jurvan Väliaikainen-klassikkoa myöten, sisältyvät Suomalainen elokuvamusiikki -levysarjan toiseen osaan.
Risto Orkon Kyökin puolella -komediasta (1940) ja Ilmari Unhon Poikani pääkonsulista (1940) levyllä kuullaan Harmony Sistersin ja Malmsténin tulkintoja, jonka jälkeen tarjolla on Malmsténin Se onni on -tulkinta täysin unholaan vaipuneesta ja nykykatsojan tavoittamattomiin jääneestä Hugo Hytösen filmistä Ketunhäntä kainalossa (1940). Sen sijaan Jorma Nortimon Perheen musta lammas (1941) löytyy lähimmän Anttilan DVD-osastolta, sisältäen tältäkin levyltä löytyvät Eero Väreen kappaleet Kaikki tiet vievät Roomaan ja Päivänpaiste.
Malmstén-osastolla jatketaan Tuire Orrin kera Ilmari Unhon Poretta eli keisarin uudet pisteet -filmistä (1941) tutuilla lauluilla, Olavi Virran kera matkataan hetkeksi Valentin Vaalan Morsian yllättää -filmin (1941) maailmaan ja Virran jatkassa matkataan kohti Toivo Särkän Onnellista ministeriä (1941), josta levyltä löytyy myös päänäyttelijöiden Tauno Palon ja Birgit Kronströmin esitykset. Esityksiä löytyy myös Hannu Lemisen Avioliittoyhtiöstä (1942), jonka päärooleja Palo ja Kronström tulkitsivat.
Levyn viidestä viimeisestä kappaleesta neljä on Malmsténin ja peräisin Ossi Elstelän filmistä Niin se on, poijaat! (1942). Levyn päättää kuitenkin Leif Wagerin tulkinta Yksin Wilho Ilmarin Hopeakihlajaiset-komediasta (1942), jossa tulevaa Munkkiniemen kreiviä ei nähdä eikä kuulla, mutta hän on kappaleen myöhemmin levyttänyt ja tämä versio kuullaan levyllä.
Suomalainen elokuvamusiikki -sarjan levyjä ja muita äänite-
harvinaisuuksia myy Artie Music verkkokaupassaan osoitteessa www.artiemusic.com.
Siiri Angerkoski ja Aku Korhonen eläytyvät laulutaiteilijoiksi nuoren Toivo Kärjen säestäessä elokuvassa SF-Paraati.
Suomalaista elokuvahistoriaa kuvina, osa 1
Uusi, elämää suurempi sarja tuo aina silloin tällöin esille yhden kuvan suomalaisesta elokuvahistoriasta. Onko itse kuvalla tai sen edustamalla elokuvalla on vakiintunut paikka suomalaisen elokuvahistorian merkkiteosten joukossa, sitä ei tiedä kukaan. Kaunis kuva on kuitenkin aina kaunis kuva.
Mauno Kuusisto ja Tamara Lund elokuvassa Kun tuomi kukkii (1962)
Värifilmin ohjasi Åke Lindman jatkoksi suuren menestyksen saaneelle Kuusisto-filmilleen
Kertokaa se hänelle... (1961). Molemmat filmit tuotti Oy Suomen Filmiteollisuus -yhtiön T. J. Särkkä.
Kun tuomi on kukkii on julkaistu DVD:llä Finnkinon toimesta.
Kiitos kuvasta Finnkinolle ja Suomen Filmiteollisuudelle.
Suomalaisia yhteistuotantoelokuvia joita et näe: Vasha ja Borowskin tango
Hannu Salosen ohjaama, virolais-suomalais-irlantilais-saksalainen Vasha tuotettiin 1,2 miljoonalla eurolla ja saatiin ensi-iltaan tammikuussa 2009. Suomalaisesta ohjaajasta, näyttelijättärestä, osatuottajasta ja rahasta huolimatta filmi ei päässyt meillä teatteri- eikä edes DVD-levitykseen.
Downhill Cityllä (1999) debytoineen ja pitkälti Saksassa mm. Tatort-rikossarjan parissa työskennelleen Salosen ohjaaman filmin suomalaistähtenä nähdään Malla Malmivaara, joka tuli tänä vuonna Suomessa tunnetuksi Ella & Aleksi – Yllätyssynttärit -animaatiosta ja Likainen pommi -satiirista. Suomalainen osatuottaja taas oli Jarkko Hentula, Likaisen pommin tuottaja, ja suomalaista rahaa filmissä oli ainakin 70 000 euroa, joka oli siis Suomen elokuvasäätiön myöntämän tuen osuus.
Vasha nähtiin Suomessa Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla, jonka jälkeen se päätyi YLE:n käsiin. Missä se nyt on? Ei ainakaan DVD:llä.
Salonen ohjasi Suomessa myös Borowskin tango -nimisen tv-elokuvan, joka oli osa jo mainittua saksalaista Tatort-sarjaa. Elokuvasäätiön tukea filmi sai 94 000 euroa, mutta sitä ei julkaistu DVD:llä saati teattereissa. Suomalaisväriä Borowskin tangossa edustivat mm. näyttelijät Janne Hyytiäinen, Jarmo Mäkinen, June Hyde, Matti Onnismaa, Antti Reini, Jorma Tommila ja Pekka Valkeejärvi sekä tuottaja Jenni Lähteenmäki, lavastaja Pete Neuvonen, puvustaja Anna Vilppunen ja tuotantopäällikkö Vera Airaksinen.
Myös Borowskin tango päätyi YLE:n huomaamattomaan huomaan, kun taas Saksassa sen tv-esitys sai yli 6,2 miljoonaa katsojaa. Borowskin tangoa ei Suomessa ole nähty teattereissa eikä DVD:llä.
Kadonneita suomalaisia yhteistuotantoelokuvia esittelevä juttusarja jatkuu pian, mahdollisesti ennemmin kuin huomaatkaan. Näitähän riittää.
Lähteet: Allfilm, Suomen elokuvasäätiö, Talvi, IMDb Pro
Lisää artikkeleita...
Sivu 46 / 50