Spede, Donner ja Elokuvasäätiö
Kuten ohjaaja/tuottaja Jörn Donner eräässä haastattelussa mainitsi, on Spede Pasasen ja Suomen elokuvasäätiön riita vanha vitsi. Tuskin se kuitenkaan vitsi oli, sillä tasaisesti vuoden katsotuimpia kotimaisia elokuvia tuottanut Pasanen jäi toistuvasti vaille Elokuvasäätiön tuotantotukea, kun kyseinen säätiö keskittyi - Spedenkin mielestä - tukemaan sellaisia elokuvia, joita kukaan ei halua katsoa. Vuonna 1975 Pasanen sai valtion myöntämän elokuvan laatutuen, joka oli "muhkeat" 30 000 markkaa eli noin kymmenesosa halvalla tehdyn mustavalkoisen kotimaisen elokuvan tuotantokustannuksista. Palkinto tuli Ere Kokkosen ohjaamasta hittifilmistä Viu-hah hah-taja (1974). Pasasen omien sanojen mukaan tuohon aikaan puolitoistatuntisen värifilmin tekeminen olisi maksanut vähintään 700 000 markkaa.
Vuonna 1981 Pasanen uhkasi polttaa kolme ensimmäistä elokuvaansa, ellei Elokuvasäätiö myönnä uusimmalle Turhapuro-filmille tuotantotukea. Yhdessä säätiön silloisen keulakuvan, Jörn Donnerin, kanssa hän väitteli aiheesta Yleisradion kuvaamassa haastattelussa, jolla ei ollut ainakaan Speden toivomaa vaikutusta Säätiön tukipäätökseen: tuki jäi tulematta, elokuvat tuhottiin ja lopulta paljastui, että päiviltä päästettiin vain kolme esityskopioa, ei alkuperäisiä negatiiveja.
Kymmenen vuotta myöhemmin samat miehet, Pasanen ja Donner, keskustelivat Lenita Airiston 7. hetki -talkshow'ssa kotimaisen elokuvan tuesta. Suomalaisen elokuvan vaikeina aikoina 1990-luvulla vihdoin myös Elokuvasäätiö ymmärsi Turhapurojen merkityksen. Merkittävästä rahallisesta tuesta huolimatta Suomen suosituimman valkokangashahmon tähti oli himmenemässä. Ere Kokkosen palattua Turhapuro-sarjan pariin Uuno Turhapuro herra Helsingin herra -filmin ohjaajana, lähtivät katsojaluvut nousuun. 384 000 maksavaa katsojaa saanut filmi oli vuoden katsotuin kotimainen, mutta Uuno Turhapuro - Suomen tasavallan herra presidentti (1992) menestyi jo huomattavasti heikommin; 281 000 katsojaa kerännyt filmi oli vuoden katsotuin, mutta tuotti voittoa vain 9 000 markkaa.
Vuosikymmeniä ilman Elokuvasäätiön merkittävää tukea Spede Pasanen pystyi tuottamaan sellaisia filmejä, jotka pitivät erityisesti maaseudun elokuvateatterit hengissä. Pasasen elämäntyö onkin suomalaisen elokuvahistorian merkittävimpiä.
Speden radiohaastattelu Viu-hah hah-tajan saamasta laatutuesta vuodelta 1975
Spede ja Donner väittelevät elokuvan tuesta vuonna 1981
Spede, Donner ja Lenita Airisto 7. hetki -ohjelmassa vuonna 1991
Kuva Spede Show -sarjasta