Suomalainen elokuva 105-vuotias
Toukokuun 29. päivänä tulee kuluneeksi 105 ensimmäisen pitkän suomalaisen näytelmäelokuvan, Salaviinanpolttajien, ensi-illasta. Ruotsalaisen kreivin Louis Sparren (1863–1964) ja Teuvo Puron (1884–1956) ohjaama komedia oli pituudeltaan vain parikymmenminuuttinen, mutta vuoden 1907 mittapuulla se laskettiin pitkän elokuvan vaatimukset täyttäväksi.
Suomalaisen elokuvateollisuuden ja -taiteen synnyn kannalta merkittävän työn teki Erkki Karu (1887–1935), joka vuonna 1919 perusti Suomen Filmikuvaamo Oy:n, josta pari vuotta myöhemmin tuli Suomi-Filmi Oy. Karusta kasvoi ensimmäinen oikea suomalainen elokuvaohjaaja, joka elokuvaneuvos Kari Uusitaloa lainaten olikin suomalaisen elokuvan ”perustanlaskija”.
Suomi-Filmin nopean nousun ja sitä seuranneiden taloudellisten vaikeuksien myötä Karu savustettiin ulos perustamastaan yhtiöstä, jonka jälkeen hän perusti Oy Suomen Filmiteollisuuden, mutta kuoli yhtiön ollessa vielä alkutekijöissään. Yhtiön uudeksi johtajaksi astui Karun liikekumppani, venäjän kielen maisteri Toivo Särkkä (1890–1975), josta tuli sittemmin suomalaisen elokuvahistorian tuottelian ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja.
Karun lähdön jälkeen Risto Orkon (1899–2001) tuotantopäällikön ja aluksi myös pääohjaajan ominaisuudessa johtama Suomi-Filmi tuotti vuosina 1919–1980 kaikkiaan yli sata pitkää näytelmäelokuvaa, SF vuosina 1935–1963 yli 230 pitkää filmiä. Suomalaisen elokuvahistorian kolmanneksi suurin tuottamo oli insinööri Mauno Mäkelän (1916–1987) johtama Fennada-Filmi yli 60 elokuvallaan.
Tänä päivänä Suomi-Filmi on yhtiöistä ainoa, joka on jatkanut toimintaansa yhtäjaksoisesti. Käytännössä Suomi-Filmin toiminta on kuitenkin ollut viimeisten parinkymmenen vuoden ajan vain lähinnä kaupparekisterissä pysymistä. Ohjaaja-tuottaja Markku Pölönen (s. 1957) on vuosien varrella ostanut oikeuden sekä Suomen Filmiteollisuuden että Fennada-Filmin nimiin, mutta vanhojen yhtiöiden elokuvat omistaa Yleisradio ja Kansallinen audiovisuaalinen arkisto.
Fennada-Filmin omistaneen Mäkelän suvun toisen yhtiön, myös elokuvia tuottaneen Kinosto Oy:n nimeä kantaa tänä päivänä sukuun kuuluvan Taru Mäkelän (s. 1959) vuonna 2005 perustettu tuotantoyhtiö, joka viime vuonna löi itsensä läpi Varasto-hittikomedialla ja vuoden katsotuimmaksi dokumentiksi yltäneellä Tuntemattomalla emännällä.
Suomalaisen elokuvan nyt täyttäessä 105 vuotta, tullaan samanaikaisesti toukokuun aikana näkemään elokuvateattereissa kaksi kotimaista ensi-iltaa, jotka ovat molemmat dokumenttifilmejä: JP Passin ja Jukka Kärkkäisen Kovasikajuttu ja Ari Matikaisen Russian Libertine – Venäjän vapain mies.
105-vuotisesta historiastaan, kulttuurillisesta, viihteellisestä, taiteellisesta ja historiallisesta arvostaan sekä suosiostaan huolimatta suomalainen elokuva ei vieläkään ole saanut almanakkaan omaa juhlapäiväänsä, kuten esimerkiksi suomalainen kirjallisuus ja musiikki ovat.