Rahareiän jäljillä – arvostelussa Se mieletön remppa (2020)
|
SE MIELETÖN REMPPA Ohjaus: Taneli Mustonen 1 tunti 29 minuuttia |
Hyvistä elokuvista kannattaa aina ottaa mallia, mutta onhan se surullista, jos kaikki on lainaa ja kopiota. Se mieletön remppa on ohjaaja Taneli Mustosen kolmas uudelleenfilmatisointi Luokkakokouksen (2015) ja Luokkakokous 2:n (2017) jälkeen. Tällä kertaa pohjana on Norske byggeklosser (2018), joka on uusi versio samannimisestä 1970-luvun norjalaiselokuvasta. Mustonen on surutta ja häpeilemättä kopioinut omaan elokuvaansa kohtauksia ja kuvia suoraan Richard Benjaminin Rahareiästä (1986), jonka pääosia Tom Hanks ja Shelley Long näyttelivät. Rahareikäkin oli jo kolmas filmatisointi samasta aiheesta.
Sen mielettömän rempan tarinassa on sentään eroja Rahareikään. Pääosin Virossa kuvattu suomalaiskomedia kertoo aina kaikessa epäonnistuneesta pariskunnasta (Sami Hedberg ja Kiti Kokkonen), jotka perivät isotädin rapistuneen kartanon ja alkavat remontoida siitä itselleen unelmien kotia. Koko touhu alkaa mennä heti pieleen, kun uskomattoman naiivi ja tollo pariskunta palkkaa hölmöläisen arkkitehdiksi ja neuvostoliittolaisen huijarin rakennusmestariksi. Kaikki päättyy kuitenkin onnellisesti, kun pariskunnan silmät aukeavat erittäin kliseiseen ja äklöamerikkalaiseen tyyliin.
Suomalaiskomediaksi harvinaisen hyvältä näyttävä Se mieletön remppa tarjoaa yhden hauskan kohtauksen, mutta pääosin vitsit ovat kuluneita ja ne on kerrottu huonosti. Silti yritystä riittää: Hedberg pääsee näyttelemään useita eri rooleja ja vetää osan mainiosti läpi, vaikka hauskuus jää puuttumaan. Kliseet tunnistaa varmasti, vaikka Rahareikää ei olisikaan nähnyt.
Virossa kuvattu suomalainen uudelleenfilmatisointi yhdysvaltalaiselokuvaa jäljittelevästä norjalaisesta elokuvasta on juuri niin suomalainen kuin voi päätelläkin.
Tallennejulkaisu: |
Levittäjä: Nordisk Film, 2020 Lisämateriaali: lyhyt dokumentti elokuvan teosta ja traileri
|