Kultainen vasikka (1961)

kultainenvasikka

KULTAINEN VASIKKA
Suomi 1961

Ohjaus: Ritva Arvelo
Käsikirjoitus: Ritva Arvelo
Tuotanto: Mauno Mäkelä / Fennada-Filmi Oy
Pääosissa: Aino Mantsas, Helge Herala, Marja Korhonen

1 tunti 25 minuuttia

Ritva Arvelo, yksi 1940- ja 1950-lukujen kauneimmista suomalaisista filmitähdistä, suunnitteli elokuvan ohjaamista jo 1940-luvun lopulla, mutta ensimmäisen ja samalla myöskin viimeisen kerran hän pääsi elokuvaa ohjaamaan vasta 1960-luvun alussa. Fennada-Filmi tuotti Maria Jotunin Kultainen vasikka -näytelmän filmatisoinnin, jonka kappaleen teatteriinkin ohjannut Arvelo ohjasi ja käsikirjoitti.

Aina elokuvaohjaajaksi ryhtyvistä näyttelijöistä puhuttaessa kuvaajan merkitystä korostetaan, useimmiten syystäkin, mutta Kultaista vasikkaa katsellessa tulee väkisin saaneksi sellaisen kuvan, että Arvelolla oli osuutensa muussakin kuin näyttelijöiden ohjaamisessa. Elokuvan tyyli muistuttaa paljon 1950- ja 1960-luvun brittiläisen uuden aallon elokuvia ja tuon ajan näytelmäfilmatisointeja. Eritoten elokuvan alku Osmo Lindemanin loistavan, mutta yksinkertaisen musiikin säestämänä on hyvin omalaatuinen ja kaukana siitä, mitä kuvaaja Esko Töyri teki omissa ohjaustöissään.

Brittiläisen elokuvan tuovat mieleen varsinkin sisäkuvien toteutustapa. Eräässäkin kohtauksessa Aino Mantsas makaa sängyssä ja kinastelee miestään näyttelevän Helge Heralan kanssa, joka on vielä jaloillaan ja kulkee ympäri makuuhuonetta vaatteita riisuessaan. Kamera pysyy jatkuvasti samassa kohdassa.

kultainenvasikka1t kultainenvasikka2t

Mantsaksen näyttelemä Eedit on tarinan päähenkilö, mutta ei suinkaan niistä kiinnostavin. Ensimmäisen maailmansodan aikaan sijoittuva draamakomedia kertoo opportunisteista. Maailmansota on aiheuttanut puutetta ja puutteen lisääntyessä tietysti kysyntä kasvaa. Kenellä on mitä myydä, se myös rahaa tekee. Niinpä koko elämänsä kädestä suuhun elänyt Katariina (Marja Korhonen), Eeditin äiti, pääsee suuriin rahoihin käsiksi avuliaan nuorenmiehen (Jarno Hiilloskorpi) avustuksella. Samassa Katariinan nuori tytär (Elina Salo) iskee silmänsä tähän nuorukaiseen, joka on selvästi kykenevä elättämään itsensä ja perheen siinä sivussa, mutta on myöskin jossain määrin ujo ja kaikin puolin kohtelias yksilö.

Eedit taasen on opportunisti rakkauselämässäänkin. Miehensä Jaakon (Herala) hän on valinnut tämän hyvän tulotason takia, mutta Jaakko paljastuukin tarkan markan mieheksi. Myös Someron (Joel Rinne) pankkikirja on komeasti plussan puolella, ehkä on sitä aina ollutkin – sen Eedit tiesi jo aiemmin ja nyt siihen vasta huomiota kiinnittääkin, kun Somero alkaa jälleen hakkailla pitkäaikaista ihastuksensa kohdetta. Eeditin ystävätär, amatöörinäyttelijä Liina (Maija Karhi) taasen on iskenyt silmänsä Jaakkoon.

Jatkuvat lemmenmarkkinat on myös Eeditin äidin ja isän (Toivo Mäkelä) taloudessa. Valokuvaajana perheensä joten kuten elättävä isäntä on aikanaan ollut hyvinkin läheisissä väleissä nyt lähistölle muuttaneen ja lyhyttavaraliikkeen avanneen Annan (Irma Seikkula) kanssa.

kultainenvasikka3t kultainenvasikka4t

Rahan- ja rakkaudenkipeitä ihmisiä on koko Porvoo täynnä Arvelon elokuvassa, joka on liian tylsä ollakseen komedia ja draamaksi se taas on aivan liian pintapuolinen. Hauska se ei ole, parhaimmillaan korkeintaan huvittava, mutta näiden ihmisten touhuja ei voi kovin vakavasti ottaa, varsinkaan kun elokuvan vauhti on melkoinen ja hahmoja niin paljon, ettei mihinkään ehditä keskittyä kunnolla. Enemmänkin lopputulos tuo mieleen pieneen kylään sijoittuvat kansankomediat, kuten Hilmanpäivät, jossa Mantsas näytteli aviomiehensä Matti Kassilan ohjauksessa seitsemisen vuotta aikaisemmin. Kultaisen vasikan näyttelijöistä taasen Toivo Mäkelä ja Irma Seikkula olivat todellisuudessa aviopari, kuten myöskin Marja Korhonen ja Helge Herala.

Kultainen vasikka on niitä elokuvia, josta mieleen jäävät kuvat ja musiikki, mutta ei juuri mikään muu. Näyttelijäsuoritukset ovat toki hyviä, eritoten Korhosen, jonka uran ainoaksi merkittäväksi elokuvapäärooliksi se jäi.

Erikseen on mainittava siitä, että DVD-julkaisussa elokuvasta puuttuu pätkiä. 91-minuuttinen elokuva ei 25 kuvan sekuntinopeudellakaan lyhene 85 minuuttiin, ja monessa kohdassa puuttuvat pätkät on helppo huomatakin. Miksei asialle ole tehty mitään DVD-julkaisua varten? Ylen mukaan elokuva on DVD:llä kokonaisuudessaan, eikä siitä puutu mitään.

tahti2tahti2


LISÄMATERIAALI

Traileri ja lyhytelokuva Rahan valta (1967, Kaj Lall).


DVD-JULKAISU

  Julkaisija: VLMedia / Yle
  Tekstitys: Suomi
  Ääni: Dolby Digital 1.0
  Kuva: 4:3 (1.33:1), mv
  Levyjä: 1

s