Syntipukki (1957)

syntipukki

SYNTIPUKKI
Suomi 1957

Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Matti Kassila, Hannes Häyrinen, Ritva Arvelo
Tuotanto: Mauno Mäkelä / Fennada-Filmi Oy
Pääosissa: Lasse Pöysti, Hannes Häyrinen, Marjatta Kallio, Rolf Labbart

1 tunti 31 minuuttia


Yksinkertainen on kaunista – ja Syntipukin tapauksessa se pitää paikkansa monessakin mielessä. Agapetuksen näytelmä on filmattu tähän mennessä vain kahdesti, vuosina 1935 ja 1957, vaikka sen briljantti idea toimisi nykypäivänäkin aivan yhtä hyvin.

Suomen Filmiteollisuudesta muutaman mutkan kautta Fennada-Filmin riveihin lähtenyt Matti Kassila ohjasi vuonna 1957 peräti kaksi näytelmäfilmatisointia aiheista, joista Suomen Filmiteollisuus oli tuottanut filmatisoinnit jo 1930-luvulla; Syntipukista ja Mika Waltarin Kurittomasta sukupolvesta. Näistä kahdesta Waltari-filmatisointi on parempi, mutta hyvät puolensa on myös Syntipukissakin.

syntipukki1t syntipukki2t

Lasse Pöystin näyttelemä Koikkalainen lähtee maalta kaupunkiin aikeinaan hankkia hieman työkokemusta ja rahaa, jotta hän voisi palata kotipuoleen ja ostaa kylän maitokaupan itselleen. Hänhän on lapsesta saakka pitänyt maidosta, joten pätevyys löytyy. Erityisen terävä kaveri Koikkalainen ei ole, vaikka välillä tuntuukin siltä, että hän esittää vielä tyhmempää kuin oikeastaan onkaan.

Koikkalainen saapuu Helsinkiin ja marssii Sampo-tavarataloon työpaikkaa pyytämään. Maan suurin tavaratalo ei tokikaan palkkaa ketä vaan, milloin vaan, eikä varsinkaan Koikkalaisen kaltaista hölmöläistä. Onnekkaan sattuman kautta henkilöstöpäällikön (Toivo Mäkelä) mieli kuitenkin muuttuu. Työntekijöiden töppäilystä hermostuneet asiakkaat tahtovat aina valittaa ja vaatia rangaistuksia heitä kaltoin kohdelleille myyjille ja myyjättärille. Niinpä kosmetiikkaosastolla työskentelevä Irja (Marjatta Kallio) ehdottaakin, että firma palkkaisi tähän tehtävään varsinaisen syntipukin, jonka ainoa tehtävä on saapua milloin millekin osastolle kuuntelemaan asiakkaan haukut. Tällainen työ ei Koikkalaista erityisemmin kiinnosta, mutta kun siinä tehtävässä saattaisi päästä käymään myös maito-osastolla, ottaa hän työn vastaan. Kauan ei ehdi kulua, kun miehen mieli on maassa ja halu päästä pois koko firmasta on suuri.

Ikinuoren Pöystin taitavasti näyttelemän Koikkalaisen ohella elokuvassa on monta muutakin päähenkilöä. Kallion näyttelemä Irja iskee silmänsä erääseen toimistossa tapaamansa kauppamatkustajaan (Rolf Labbart), joka itse asiassa on firman pääjohtaja, mutta Irja ei sitä tiedä. Henkilöstöpäällikkö taasen on hieman ongelmissa mustasukkaisen ja miehensä metkut tuntevan vaimonsa (Hilkka Helinä) kanssa. Pääjohtajan ja henkilöstöpäällikön jatkuvalla tulilinjalla on vahtimestari Miettinen (Hannes Häyrinen), melkoisen v-mäinen mies, joka on yhtä ilkeä kuin Koikkalainen lapsellinen.

syntipukki3t syntipukki4t

Paljon huomiota saavia henkilöhahmoja on jopa niin paljon, että Koikkalaistakaan ei nähdä missään muualla kuin työpaikallaan. Koikkalaisen päivistä nähdään vain ne tunnit, jotka hän viettää työpaikalla. Lapsellisen maalaispojan elämää työn ulkopuolella ei nähdä eikä siitä edes puhuta. Sisältöä ja vauhtia Syntipukissa on kyllä ilman sitäkin jo hengästymiseen asti.

Mainitsemisen arvoinen on myös Leo Jokelan muutaman repliikin, mutta useamman kuvan rooli. Jokelan näyttelemä sivustakatsoja on mukana useammassa kohtauksessa, mutta suurin merkitys hänellä on elokuvan hauskassa loppukohtauksessa.

Jo Radio tekee murron -elokuvassa (1951) Kassila kuvasi yhden jakson Stockmannin tavaratalossa, mutta Syntipukki on filmattu muutamia ulkokuvia lukuun ottamatta vain Stockmannilla ja Fennadan studiolla. Eron studiossa ja tavaratalossa otettujen kuvien välillä tietysti huomaa helposti, ei vähiten siksi, että tavaratalossa on elämää ja vauhtia, mutta studiokuvat ovat tunkkaisia ja kirjaimellisestikin harmaita.

tahti2tahti2


LISÄMATERIAALI

Lyhytelokuvat Herra Helsinki (1954, ohj. Väinö Vento, pääosissa Maija Karhi, Arvo Lehesmaa ja Tea Ista) ja Kauppa palvelee (1960, ohj. Väinö Vento), jotka löytyvät Elävästä arkistostakin.


DVD-JULKAISU

  Julkaisija: VLMedia / Yle
  Tekstitys: Suomi
  Ääni: Dolby Digital 1.0
  Kuva: 4:3 (1.33:1), mv
  Levyjä: 1

s

Kuvassa on yksi siirtovirhe.

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).