Evakko (1956)

evakko

EVAKKO
Suomi 1956

Ohjaus: Ville Salminen
Käsikirjoitus: Ville Salminen, Jussi Talvi
Tuotanto: Mauno Mäkelä / Fennada-Filmi Oy
Pääosissa: Santeri Karilo, Linda Lampinen, Aino-Maija Tikkanen

1 tunti 37 minuuttia


Suomen Filmiteollisuuden tuotettua ja Edvin Laineen ohjattua ennätyssuuren yleisön saaneen filmatisoinnin Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta (1954) vuosi kirjan ilmestymisen jälkeen, kilpaileva Fennada-Filmi tarttui Unto Seppäsen Evakko-romaaniin (1954) ja kertoi hieman toisenlaisen tarinan toisen maailmansodan aikaisesta Suomesta.

Tasan kolmekymmentä elokuvaa urallaan ohjanneen Ville Salmisen järjestyksessään kahdeskymmeneskolmas filmi on hänen uransa suurin työ ja yksi niistä kotimaisista elokuvista, jota voi kehua maailmanluokan teokseksi – joka ei sinällään vielä sano mitään, nimittäin joka maassa tehdään enemmän huonoja kuin hyviä elokuvia, ei vain Suomessa. Salmisen filmi on yksinkertainen, mutta erittäin koskettava, humaani tarina ihmisistä poikkeusoloissa, jossa he menettävät kodin ja osan identiteettiään, joutuvat vieraiden armoille ja saavat kokea suomalaista vieraanvaraisuutta, jossa ei ole kehumista.

evakko1t evakko2t

Vaikka ehkä elämässä yleensä niin makaa kuin petaa, ei se päde Nikkasen Aaton (Santeri Karilo) ja tämän perheen kohdalla. Nikkasen isäntä on kouluikäisen tyttärensä Sirkan (Eila-Kaarina Roine), aikuisen tyttärensä Elvin (Aino-Maija Tikkanen) ja vaimonsa Ullan (Linda Lampinen) toivottamassa avosylin tervetulleeksi Karjalaan linnoitustöihin tulleita ”varsinaissuomalaisia”. Vaikka näille miehille on järjestetty majoitus seuraintalolle, ilmoittautuvat Aato ja monet muut isännät vapaaehtoisiksi majoittajiksi. Ilman rahallista korvausta Aato ja perhe antavat muutaman miehen yöpyä, syödä ja juoda kotonaan, elää kuin kotonaan. Kun talvisota syttyy ja monen mutkan kautta tämänkin kylän asukkaat päätyvät evakkoon nykyisen valtionrajan sisäpuolelle, saavat he aivan toisenlaista kohtelua.

Suoraselkäisenä, luontaista auktoriteettia omaavana Aatona elämänsä roolin tekevän Santeri Karilon ilmeikkäät silmät kertovat usein kaiken tarvittavan siitä, mitä kotinsa menettävän miehen mielessä liikkuu. Kehumista on myös lapsinäyttelijä Eila-Kaarina Roineessa kuten monissa pieniä sivurooleja näyttelevissä kokeneissa ja vähemmän kokeneissa näyttelijöissä. Traagisen, suuren ihmisryhmän karua, mutta ei pahinta mahdollista kohtaloa kuvaavassa elokuvassa on myös ripaus mustaa huumoria. Kun Aato on lähdössä polttamaan kylän taloja, säälii toinen isäntä (Kaarlo Wilska) tätä, mutta käskee Aatoa kuitenkin aloittaa omasta talostaan. Toisaalla kansakoulun opettaja (Harri Sinijärvi) vaatii tavanomaista byrokraattista menettelyä koulun polttamisessa.

Erittäin nopeatempoisesti etenevä, tehokkaasti leikattu elokuva on hienon tarinansa ja parhaimmillaan loistavien näyttelijöidensä lisäksi paljon muutakin. Ennen kaikkea se on taidonnäyte niin filmin kuvaajalta, leikkaajalta, lavastajalta, puvustajalta kuin ohjaaja Salmiselta, jonka ainoaksi mestariteokseksi Evakko jäi. Sekin onneksi riittää, mutta kyllä kontrasti Salmisen Lentävän kalakukon (1953) ja Evakon välillä on valtava. Evakko oli osa Salmisen ”Karjala-trilogiaa”, jonka avausosa Säkkijärven polkka (1955) edustaa sekin ohjaajansa parasta antia.

evakko3t evakko4t

Unto Kumpulaisen mustavalkokuvaus on upeaa katseltavaa läpi koko elokuvan, sekä sisä- että ulkokuvissa. Upeat talviset maisemat, ilmeisen erikoistehostemainen lumisade ja monet yökuvat ovat harvinaista herkkua vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Evakon tarina onneksi on sellainen, että siinä ei liioin sisätiloissa viihdytä, vaan tarina on täynnä toimintaa. Ne muutamat interiööritkin on upeasti lavastettu, kuvattu ja valaistu, eritoten elokuvan alkupuolella nähtävä seuraintalon sali voimakkaassa luonnollisessa valaistuksessaan. Sirkan juoksu läpi sateen on yhtä lailla mieleenpainuva jakso elokuvasta, jollaisesta jokaisen elokuvaohjaajan sopisi olla ylpeä ja josta Salminen tulee muistaa, Lentävien kalakukkojen ohella.

Draamansa tehokkuudessa ja visuaalisessa toteutuksessaan Evakko on hienoimpia saavutuksia tuotantoyhtiönsä Fennada-Filmin historiassa. Kotimaisista sotaelokuvista se jättää varjoonsa lähes kaikki.


LISÄMATERIAALI

Traileri ja lyhytelokuva Maan siunaus (1962, ohj. Jarmo Mustonen).


DVD-JULKAISU

  Julkaisija: VLMedia / Yle
  Tekstitys: Suomi
  Ääni: Dolby Digital 1.0
  Kuva: 4:3 (1.33:1), mv
  Levyjä: 1

7