Kehittämistukea Akseli Gallen-Kallelan elämäkertaelokuvalle ja Pekka Lehdon Anneli Auer -dokumentille
Akseli Gallen-Kallela vapaussodan aikaan 1918 tai 1919. Kuva: Museovirasto
Suomen elokuvasäätiö myönsi 4. maaliskuuta pitämässään tukipäätöskokouksessa kehittämistukea mm. Akseli Gallen-Kallelan elämäkertaelokuvalle. TACK Films Oy:n kehittelemä Isäni Gallen-Kallela on Antti Heikki Pesosen projekti, joka kertoo taidemaalarimestarin elämästä ja teoista sekä niiden vaikutuksesta tämän perheeseen.
Toteutuessaan Isäni Gallen-Kallela olisi Pesosen, 43, toinen pitkä elokuva. Esikoisohjaus, hänen myös käsikirjoittamansa Päin seinää (2014) sai Jussi-ehdokkuudet mm. parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen kategorioissa. Pesonen on kirjoittanut myös Teppo Airaksisen ohjaaman Juicen (2018).
Elokuvasäätiö tukee Isäni Gallen-Kallelan kehittämistyötä vaatimattomalla 20 000 eurolla. TACK Films tekee parhaillaan Samuli Valkaman ohjaamaa, K. J. Ståhlbergin kyydityksestä kertovaa epookkielokuvaa, joka kuvataan Tšekissä.
Tove Janssonin elämäkertaelokuva Toven (2020) ohjannut ja äskettäin Marianne Faithfullin brittiläisen elämäkertaelokuvan ohjaajaksi kiinnitetty Zaida Bergroth kehittelee elokuvaa Kjell Westön romaanista Hägring 38. Ville Virtanen ja Birthe Wingren käsikirjoittavat, Lucy Loves Drama Oy puolestaan tuottaa. Elokuvasäätiön nyt myöntämä kehittämistuki on vain 10 000 euroa.
Mummolalla (2023) pitkän elokuvan ohjaajana ja käsikirjoittana debytoinut Tia Kouvo kehittelee oman käsikirjoituksensa pohjalta Hyviä ihmisiä -nimistä elokuvaa teatteriohjaajasta. Elokuvayhtiö Aamu Oy tuottaa tälläkin kertaa, ja Elokuvasäätiö tukee kehittelyä 40 000 eurolla.
Elokuvayhtiö Aamu tuotti muutama vuosi sitten käsikirjoittaja Mikko Myllylahden esikoisohjauksen Metsurin tarina (2022). Nyt Myllylahti kehittelee Lääkärinvala-nimistä elokuvaa Don Films Oy:lle, ja sitä kehitystyötä Elokuvasäätiö rahoittaa 18 500 eurolla. Vuoteen 1983 sijoittuva, Myllylahden itsensä kirjoittama tarina kertoo ihotautilääkäristä, joka joutuu johtamaan valtakunnallista taistelua AIDS:ia vastaan, kun tieto taudista vihdoin leviää yleiseen tietoisuuteen.
Dokumenttielokuvien saralla kehittämistukea sai mm. Pekka Lehdon ohjaama ja käsikirjoittama Amanda – tyttö joka haluaa elämänsä takaisin, jonka Illume Oy tuottaa. 34 000 euron kehittämistuen saaneen projektin yhden lauseen synopsis kuuluu seuraavasti: "Perheen tuho on myös yksi Suomen oikeusjärjestelmän suurimmista epäonnistumisista". Kyseessä on Anneli Auerin tyttärestä kertova dokumentti. Lehto kertoi Auerin tapauksesta dokumentissaan Ulvilan murhamysteeri (2014), jossa dokumentaristi esitteli murhasta syytetyn perheenäidin syyttömyyttä mahdollisesti tukevia seikkoja.
Lehto on ohjannut yhden Suomen elokuvahistorian menestyneimmistä dokumenttielokuvista, Andy McCoysta faktan ja fiktion muodossa kertovan The Real McCoyn (1999).