hiljamaitotytto1still
Anneli Sauli Hilja – maitotytön (1953) värimainoskuvassa. Kuva: KAVI

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin jo pidempään suunnittelema oma suoratoistopalvelu aukeaa vielä tämän vuoden aikana. Luvassa on eurooppalaisellakin mittapuulla poikkeuksellisen laaja otanta yhden maan elokuvatuotannosta, mikä on vieläpä katseltavissa ilmaiseksi.

– Verkkolevitykseen on tarkoitus saada pikkuhiljaa kaikki meidän omistamamme pitkät elokuvat, KAVI:n kotimaisen kokoelman vastaava arkistonhoitaja Tommi Partanen kertoo. – Luultavasti alussa painopiste on Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa, hän jatkaa.

KAVI omistaa noin 450 pitkää kotimaista elokuvaa, eli vajaan kolmasosan kaikista Suomessa tuotetuista koko illan elokuvista. Suomen Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin katalogit kattavat jo yksistään noin 350 elokuvaa, joiden joukossa on valtaosa suomalaisen studioelokuvan suurimmista menestyksistä. Lisäksi KAVI omistaa myös esimerkiksi Teuvo Tulion kaikki pitkät elokuvat ja Fenno-Filmin koko tuotannon.

Merkittävä poikkeus on Fennada-Filmi, jonka noin kuudenkymmenen elokuvan tuotanto on kokonaisuudessaan Yleisradion omistuksessa. Yle on viime vuosina lisännyt Fennadan elokuvia pysyvään katseluun Yle Areenaan, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vanhoina, huonolaatuisina tv-mastereina. KAVI:n suoratoistopalveluun elokuvat tulevat "vähintään HD-laadulla".

onlautallapienoinenkahvila1still
On lautalla pienoinen kahvila. Kuva: KAVI

Klassikoita diginä maailmallekin

Suomen ainoan 4K-filmiskannerin omistava KAVI on tehnyt 4K-digitointeja lukuisista omistuksessaan olevista elokuvista. Digikopiot ovat jo useamman vuoden olleet kotimaisten elokuvateattereiden saatavilla, mutta kysyntä on ollut vähäistä. – Suomessa televisio on ajanut elokuvat loppuun, ulkomailla nämä kaikki ovat uusia löytöjä, Partanen kertoo.

Ulkomaalaisia tahoja ovat kiinnostaneet suomalaiselokuvista toisaalta kaikkein kansainvälisimmät ja taas erityisen suomalaiset aiheet. Tuntemattoman sotilaan (1955) ja Talvisodan (1989) restauroitujen versioitten sijaan kysyntää on ollut Erik Blombergin Valkoisella peuralla (1952), Matti Kassilan Komisario Palmun erehdyksellä (1960) ja Teuvo Puron Anna Liisalla (1922).

Valkoinen peura on ollut ylivoimainen hitti, Partanen kertoo. – Sitä on levitetty Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassakin. Myös meidän näkökulmastamme kevyet ja moneen kertaan nähdyt viihde-elokuvat ovat yllättäen kiinnostaneet, muun muassa tukkilaiselokuvat. Suomalainen ei itse näe aina, mikä ulkomaalaisen silmissä voikin olla kiinnostavaa.

Yksi ulkomaalaisillekin kelvannut elokuva on Thure Bahnen ohjaama On lautalla pienoinen kahvila (1952). Ajalleen erittäin tyypillinen laulu- ja nauruelokuva tukkilaisromantiikalla täydennettynä on saanut kansainvälistä näkyvyyttä siinä kuultavan Ievan polkan ansiosta. Kyseisen laulunumeron sisältävä katkelma on kerännyt YouTubessa jo yli kaksi miljoonaa katselua. 

KAVI:n nykyisessä Elävä muisti -verkkopalvelussa on jo nähtävillä yli tuhat erilaista filmiä yli sadan vuoden ajalta. Nähtävillä on mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvia, trailereita, laulunumeroita, sensuuripoistoja ja niin edelleen. Myös kaikki sota-ajan uutiskatsaukset sekä Finlandia-katsaukset ovat nähtävillä KAVI:n Elonetissä.

ILMOITUS

banneri suom

ILMOITUS

Ensi-illat

Keskiviikko 26.6.

lemmikkiensalainenelama2jul annabellecomeshomejul

Perjantai 28.6.

yesterdayjul 

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

poikajailves19juliste pelikaanimies19juliste angrybirds2teaserjul aatosjaaminejuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja