Kuusi kotimaista hittielokuvaa, joita ei ole julkaistu DVD:llä

Vuonna 1970 alkaneen virallisen katsojatilastoinnin aikana 183 kotimaista elokuvaa on saavuttanut elokuvateattereissa 100 000:n katsojan rajan. Näistä elokuvista vain kuusi on yhä tänä päivänä vailla DVD- saati Blu-ray-tallennejulkaisua.

Osa elokuvista on jäänyt vaille DVD-julkaisua siksi, että niiden omistajuudesta ei ole yksiselitteistä varmuutta.

Åke Lindman ja Anne Pohtamo elokuvassa Tuntematon ystävä. Kuva: Filmi-Jatta

Tuntematon ystävä (1978) – 233 937 katsojaa

Tuotanto: Filmi-Jatta Oy, Dennis Livson & Co. Ky

Ruotsiin muuttaneen Lars G. Thelestamin ohjaama Tuntematon ystävä oli Ameriikan mallia markkinoinnissaan hyödyntänyt suurelokuva. Mauri Sariolan Susikoski virittää ansan -romaaniin pohjautuvan dekkarin budjetti oli maltillinen, mutta rahaa riitti kotimaan kuvausten ja kotimaisten näyttelijöiden lisäksi pariin ulkomaalaiseen näyttelijään ja kuvausjaksoon Marokossa. Elokuvan ulkomaalaisiksi vetonauloiksi saatiin Testamentti-televisiosarjasta tunnettu brittinäyttelijä Kate O'Mara ja virolainen Bruno Oja. Veteraaninäyttelijä Åke Lindman sai vastanäyttelijäkseen Miss Universum Anne Pohtamon, joka on sittemmin näytellyt vain yhdessä toisessa elokuvassa.

Tuntemattoman ystävän ulkomaanmyynti jäi vähäiseksi, mutta se sai Suomen elokuvateattereissa 233 937 katsojaa – siitäkin huolimatta, että Lindman elokuvan ensi-illan aikaan totesi lehdessä filmin olevan huono. 

Thelestamin ura jatkui Tuntemattoman ystävän jälkeen Ruotsissa, missä hän on ohjannut televisiotöiden lisäksi kaksi pitkää näytelmäelokuvaa.

Päivitys 17.8.2018: Tuntematon ystävä julkaistaan DVD:llä loppuvuodesta 2018.

Rea Mauranen elokuvassa Tulipää. Kuva: P-Kino

Tulipää (1980) – 164 039 katsojaa

Tuotanto: P-Kino Oy

Tulitikkuja lainaamassa -teoksestaan parhaiten tunnettu kirjailija Maiju Lassila (oikealta nimeltään Algot Untola) kuoli hämärissä olosuhteissa matkalla Suomenlinnan punavankileirille, jossa hänet oli muutenkin määrä teloittaa. Mies, joka ei aseisiin tarttunut, pääsi hengestään ja tekijän nimi vaipui kenties tarkoituksellisestikin unholaan, mutta Tulitikkuja lainaamassa jatkaa elämäänsä.

Ohjaajakaksikko Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto olivat tehneet yhdessä dokumenttielokuvia ja yhden halvalla tuotetun dokufiktion, Kainuu 39:n (1979). Vasta näiden töiden jälkeen kaksikko pääsi toteuttamaan Untolasta elokuvaa, joka oli ollut suunnitteilla jo 1970-luvun alusta lähtien. Verrattain kokematon ohjaajakaksikko ja heidän kokematon tuottajansa Claes Olsson saivat liki kolme miljoonaa euroa maksaneen suurelokuvan rahoitettua ja toteutettua. Se oli menestys: kaksi- ja puolituntinen elokuva keräsi kotimaan elokuvateattereista liki 165 000 katsojaa, elokuva pääsi Cannesin filmifestivaalien pääkilpasarjaan tavoittelemaan Kultaista palmua ja sai kotimaassa neljä Jussi-palkintoa. Voittoa elokuva ei silti tuottanut.

Honkasalo ja Lehto ohjasivat Tulipään jälkeen yhdessä vielä muutaman elokuvan, kunnes lähtivät soolourilleen. 

Palava enkeli (1984) – 151 144 katsojaa

Tuotanto: Skandia-Filmi Oy

Lauri Törhösen ohjaajaura oli kestänyt yli kymmenen vuotta, ennen kuin hän pääsi tekemään ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Sitä edelsi runsas määrä televisiotöitä sekä pestejä apulaisohjaajana kotimaisissa suurtuotannoissa, Jaakko Pakkasvirran Runoilijassa ja muusassa (1978) ja Kalle Holmbergin tv-sarjassa Rauta-aika (1982), sekä Suomessa kuvatuissa kansainvälisissä suurelokuvissa, Warren Beattyn Punaisissa (1981) ja Michael Aptedin  Gorkin puistossa (1983). Törhösen esikoispitkä oli näihin verrattuna pieni teos, mutta tarina mielisairaalaan työntekijästä kiinnosti yli 150 000:ta katsojaa. 

Törhönen on sittemmin ohjannut pari suurempaakin elokuvaa, mutta Palavan enkelin yleisönsuosion hän on ylittänyt vain kerran, Laila Hietamiehen Hylätyt talot, autiot pihat -romaanin elokuvasovituksella vuonna 2000.

 
Kuva: KAVI

Iso Vaalee (1983) – 116 626 katsojaa

Tuotanto: Sateenkaarifilmi Oy

Veijo Meren romaani Jääkiekkoilijan kesä muuttui tv-ohjaaja Veikko Kerttulan käsissä pitkäksi näytelmäelokuvaksi, joka oli tamperelaisohjaajan ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinenkin teatterilevityselokuva. Kerttula on tehnyt mittavan uran tv-ohjaajana ja voittanut parhaan ohjauksen Jussi-palkinnon kahdesta tv-filmistään, Hannu Salaman Se tavallinen tarina -romaanin sovituksesta (1972) ja Heikki Turusen Simpauttajasta (1975). 

Täältä tullaan elämä! -jättihitin (1980) ohjaaja Tapio Suominen ja tuottajapartneri Jorma K. Virtanen palkkasivat Kerttulan ohjaamaan Meren tuoreen menestysromaanin elokuvasovituksen, olihan Kerttula aiemmin sovittanut useita Meren teoksia televisioon. Iso Vaalee -nimen saaneesta elokuvasta tulikin melkoinen menestys, vuoden kolmanneksi katsotuin kotimainen elokuva. 

Vartioitu kylä 1944. Kuva: Reppufilmi

Vartioitu kylä 1944 (1978) – 105 640 katsojaa

Tuotanto: Reppufilmi Oy

Ohjaaja Anssi Mänttärillä ei ole ollut onnea yleisönsuosion suhteen, mutta tuottaja Anssi Mänttärillä sen sijaan on. Oman Reppufilmi Oy -tuotantoyhtiönsä nimissä Mänttäri tuotti 1970-luvun lopulla peräkkäin kaksi hittielokuvaa, Timo Linnasalon Vartioitu kylä 1944:n (1978) ja Ralf Långbackan Herra Puntila ja hänen renkinsä Matin (1979). Linnasalon elokuva sai hieman yli 100 000 katsojaa, Långbackan elokuva yli 200 000. 

Unto E. Heikuran näytelmään pohjautuva Vartioitu kylä 1944 sijoittuu sodan viimeisen kesän ajan kainuulaiseen kylään, jonne väsynyt kaukopartiomies saapuu lomanviettoon. Samaan aikaan kylää vartioidaan mahdollisen partisaanihyökkäyksen varalta.

Linnasalo oli ollut jo monessa mukana, mutta Vartioitu kylä 1944 oli hänen ensimmäinen pitkä ohjaustyönsä. Siitä hän myös nappasi parhaan ohjauksen Jussi-palkinnon, joka jäi elokuvan ainoaksi. Linnasalo käytti elokuvansa päätehtävissä nuoria ja aloittelevia näyttelijöitä, mutta sivutehtävissä nähtiin Antti Litjan ja Martti Kuninkaan kaltaisia kokeneita tähtiä.

Linnasalo on sittemmin ohjannut viisi pitkää elokuvaa, viimeisimmän, Eros ja Psykhen (1998) kaksikymmentä vuotta sitten.

Päivitys 17.8.2018: Vartioitu kylä 1944 julkaistaan DVD:llä loppuvuodesta 2018. 

Hillevi Lagerstam ja Terhi Panula elokuvassa Takiaispallo. Kuva: KAVI

Takiaispallo (1970) – 101 728 katsojaa

Tuotanto: Filmi-Jatta Oy

Takiaispallo on sisällöltään hyvinkin oman aikansa tuote, perhedraama sukupolvien välisestä kuilusta. Ison Vaaleen tapaan se on menestyksekkään tv-ohjaajan ainoa teatterilevitykseen päässyt elokuva.

Takiaispallo alkoi MTV Oy:lle tehtynä kuusiosaisena televisiosarjana, jota kuvattiin vuosien 1969–1971 välisenä aikana. Hyvin halvalla tehdyn ja mustavalkoisena kuvatun sarjan kuvaukset eivät olleet vielä lähelläkään päätöstään, kun tuotantoyhtiö keksi leikata kahden ensimmäisen jakson materiaalista pitkän elokuvan teatterilevitykseen. Teatteri- ja tv-ohjaaja Veli-Matti Saikkonen pääsi näin tekemään ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan elokuvansa. Saikkosella riitti halua ja yritystä jatkaa pitkien elokuvien parissa, mutta onnea ei.

Takiaispallosta tuli menestys: hieman yli 100 000:lla katsojallaan se hävisi täpärästi Risto Jarvan Bensaa suonissa -värielokuvalle, joka on kuitenkin jäänyt elämään aivan toisella tavalla Takiaispalloon verrattuna. Takiaispallon televisiosarjaversion ensiesitys oli vuonna 1972. Tämä televisiosarjaversio on myöskin julkaistu DVD:llä, mutta elokuvaversiota ei.

Takiaispallon pääosissa nähdään Tapio Hämäläinen, roolistaan Jussilla palkittu Hillevi Lagerstam ja Terhi Panula. Yhtenä vetonaulana nähtiin nuori laulajatähti Kirka Babitzin kolmannessa ja viimeisessä filmiroolissaan.

Päivitys 17.8.2018: Takiaispallo julkaistaan DVD:llä loppuvuodesta 2018.

Tea Ista ja Mikko Niskanen elokuvassa Syksyllä kaikki on toisin. Kuva: KAVI

Niskasen ja Kassilan filmejä vielä julkaisematta

Mikko Niskasen uran ehtoopuolen kaksi nuorisoelokuvaa, Ajolähtö (1982) ja Mona ja palavan rakkauden aika (1983), julkaistaan nyt keväällä DVD:llä. Niskasen pitkistä elokuvista vain kolme on enää vailla DVD-julkaisua: Kahdeksan surmanluodin teatterilevitysversio, Pulakapina (1977) ja Syksyllä kaikki on toisin (1978). Viimeksi mainittu on KAVI:lla digitoitu, mutta KAVI ei omista elokuvan oikeuksia.

Matti Kassilan Ihmiselon ihanuus ja kurjuus (1988) tulee myös keväällä DVD:lle. Sen jälkeen Kassilan pitkistä elokuvista enää vain Kolmen kaupungin kasvot -dokumentti (1962) ja Äl' yli päästä perhanaa -komedia (1968) on julkaisematta DVD:llä. KAVI omistaa Kolmen kaupungin kasvon oikeudet, ja se tulee mukaan joulumarkkinoille saapuvaan Suomi-Filmi Oy:n kokoelmaan.

Päivitys 17.8.2018: Pulakapina ja Syksyllä kaikki on toisin julkaistiin DVD:llä kesällä 2018.