Ikitie kuvataan Virossa ja Suomen kuningas Saksassa

Tuottaja Ilkka Matila. Kuva: MRP

Suomen elokuva-alan heikot rahoitusmahdollisuudet, muiden maiden tuotantohoukuttimet ja muutkin syyt vievät AJ Annilan Ikitien Viroon ja Klaus Härön Suomen kuninkaan Saksaan. Tuottajat kertovat, miten tähän on päädytty.

MRP Matila Röhr Productions Oy:n tuottama ja AJ Annilan ohjaama Ikitie kuvataan kokonaisuudessaan Virossa, jossa käyttöönotettu kannustinjärjestelmä mahdollistaa 30 %:n tai korkeintaan 350 000 euron veronpalautuksen elokuvatuotannon maassa käyttämistä rahoista. 2,85 miljoonalla eurolla tuotettava Ikitie tuo Viron elokuvainstituutin mukaan maahan 1,17 miljoonaa euron edestä ulkomaista rahaa.

Antti Tuurin samannimiseen romaaniin pohjautuva elokuva on 1930-luvulle sijoittuva tosipohjainen epookki eteläpohjalaisesta Jussi Ketolasta. Lapuan liikkeen miehet muiluttavat Ketolan ja kyyditsevät tämän Neuvostoliiton rajalle, jossa hänet pakotetaan aseella uhaten lähtemään Suomesta ja kehoitetaan olemaan palaamatta. Ketola alkaa rakentaa amerikansuomalaisten kanssa kolhoosia Neuvostoliittoon, mutta joutuu Stalinin vainojen kohteeksi.

– Alun perin tarkoitukseni oli kuvata elokuva Petroskoissa aidoilla tapahtumapaikoilla, mutta se osoittautui liian vaikeaksi, tuottaja Ilkka Matila kertoo. – Olen tuottanut useamman historiallisen leffan Virossa, jossa tunnen myös tekijät. Heidän avullaan löysimme Petroskoita muistuttavan neuvostokaupungin Itä-Virosta samoin kuin sopivat rakennukset kolhoosia varten, hän jatkaa.

Viron elokuvainstituutin mukaan Ikitien jälkituotantoakin tullaan tekemään Virossa: leikkaustyöt tehdään siellä kokonaisuudessaan ja lisäksi vielä osa CGI-kuvista. Elokuvan virolainen tuottajayhtiö Taska Film sai Viron elokuvasäätiöltä 150 000 euron tuotantotuen jo helmikuussa 2015,. Suomen elokuvasäätiön tuotantotuen Ikitie sai marraskuussa 2015. Hankkeen alkuvaiheessa Ikitien ohjaajaksi oli kiinnitetty Aku Louhimies. Hänen tilalleen tulleella AJ Annilalla on jo ennestään kokemusta kansainvälisistä yhteistuotannoista: Annilan debyyttielokuva Jadesoturi (2006) oli neljän maan yhteistuotanto ja Saunakin (2008) suomalais-tshekkiläinen yhteistuotanto.

Päätekijät Suomesta

Ikitien pääosassa Jussi Ketolana nähdään Tommi Korpela, mutta elokuvan muita näyttelijöitä ei ole vielä julkistettu. Matila kertoo rooleissa nähtävän suomalaisten ja virolaisten lisäksi venäläisiä ja yhdysvaltalaisia – Ikitien työryhmästä tuottaja, käsikirjoittaja, ohjaaja, kuvaaja, valaisija, maskeeraaja ja 1. apulaisohjaaja ovat suomalaisia, hän listaa. Ikitie sai Suomen elokuvasäätiöltä 740 000 euron tuotantotuen.

Matilan mukaan elokuvan päätekijöistä virolaisia ovat muun muassa lavastaja, pukusuunnittelija ja leikkaaja, kun taas äänisuunnittelija tulee Ruotsista.

Matilan ja Marko Röhrin tuotantoyhtiö MRP Matila Röhr Productions on tuottanut virolaisten kanssa Elmo Nügasen ohjaamat sotafilmit Nimet marmoritaulussa (2002) ja 1944 (2014), Peeter Simmin ohjaaman epookin Georg Ots – rakkaani (2007) sekä Katrin Laurin ohjaaman lastenelokuvan Ruudi (2006). Nügasen ohjaamien sotafilmien virolainen päätuottaja oli Kristian Taska, jonka Taska Film on nyt Ikitien virolainen osatuottaja.

– [Viron] kannustinjärjestelmä on erittäin merkittävä rahoituskeino ja hankkeemme on ensimmäinen tuotanto, joka hyötyy järjestelmästä, Matila kertoo ja jatkaa: – Viron kohdalla painoivat tosin muutkin syyt kuin pelkkä rahoitus, kuvauspaikat ja tekijät. Viron säätiö oli myös ensimmäinen virallinen rahoittajamme ennen kannustinjärjestelmän syntymistä, siis jopa ennen Suomea. Muita elokuvan rahoittajia ovat myös Film i väst Ruotsissa sekä Pohjoismainen elokuvarahasto. Näistä huolimatta ilman Viron kannustinjärjestelmää elokuvaamme ei olisi onnistuttu rahoittamaan.

84 vuotta suomalais-virolaista yhteistyötä

Suomalaisten ja virolaisten elokuvantekijöiden yhteistyö alkoi jo vuonna 1932, jolloin virolainen Theodor Luts ja Suomi-Filmi Oy tuottivat yhdessä Auringon lapset -nimisen romanttisen draaman. Elokuvaa ei ole milloinkaan esitetty Suomessa, mutta tuottaja Erkki Karun sanoittamasta tunnuskappaleesta tuli suomalaisen musiikin ikivihreä.

Suomalais-virolainen yhteistyö on kasvanut huomattavasti uudella vuosituhannella ja varsinkin kuluvan vuosikymmenen aikana. Myös yhteistyön tulokset ovat olleet huomattavia: Klaus Härön ohjaama Miekkailija oli tänä vuonna Golden Globe -ehdokkaana parhaan ulkomaisen elokuvan kategoriassa. Making Movies Oy:n tuottama Miekkailija oli täysin virolainen tarina, joskin suomalaisen Anna Heinämaan käsikirjoittama, eikä näyttelijäkaartissa ollut ensimmäistäkään suomalaista. Sen sijaan saman tuotantoyhtiön aiempi filmi, Petri Kotwican ohjaama Rat King (2012), oli Suomeen sijoittuva ja suomalaisista kertova jännitystarina, mutta se kuvattiin kokonaisuudessaan Virossa.

Tänä vuonna suomalais-virolaisia yhteistuotantoja nähdään Suomen valkokankailla ainakin kaksin kappalein. Maaliskuussa ensi-iltansa sai virolaisen Margus Pajun ohjaama Soppalinnan salaseura, virolainen lastenelokuva, jonka kotimaanensi-ilta oli jo viime vuoden puolella. Elokuvan päätuottaja on virolainen Nafta ja näyttelijät ovat Sampo Sarkolaa lukuun ottamatta virolaisia, mutta elokuvan pohjana on suomalaisen Mika Keräsen lastenkirja. Soppalinnan salaseuran suomalainen yhteistuottaja on Solar Films Oy.

Bodom on suomalais-virolaista yhteistuotantoa. Kuva: Future Film

Elokuussa Suomen valkokankaille saapuva Bodom on puolestaan suomalainen tuotanto, jolla on virolainen vähemmistötuottaja. Taneli Mustosen ohjaaman ja yhdessä Aleksi Hyvärisen kanssa käsikirjoittama kauhuelokuva on tuoreen Don Films Oy -tuotantoyhtiön ensimmäinen pitkä elokuva. Hyvärisen mukaan elokuva näiden kahden maan yhteistuotanto työryhmää ja rahoitusta myöten, rahoitusta on saatu niin Suomen elokuvasäätiöltä kuin Viron elokuvainstituutiltakin. Kuvauksia suoritettiin molemmissa maissa, Suomessa pääasiassa Nuuksiossa. Elokuvan virolaisia yhteistuottajia ovat Mika Pajunen ja Elina Litvinova Münchhausen Productionsista.

Bodom-elokuva ehti tuotantoon ennen Viron kannustinjärjestelmän lanseerausta, mutta tuottaja on tietoinen Euroopassa vallitsevasta kannustinpolitiikasta. – Vastaavia elokuva-alan kannustinjärjestelmiä on jo lähes joka maassa Suomea lukuun ottamatta, sinänsä Viro ei ole Euroopassa poikkeus, Hyvärinen kertoo. – Kun suomalaisesta elokuvasta rakennetaan kansainvälinen eurooppalainen yhteistuotanto, kuten Bodomista, on Viron uusi kannustin ihan mielenkiintoinen, muttei kuitenkaan poikkeuksellinen, hän jatkaa. – Yleensä yhteistuotannot lähtevät liikkeelle ennen kaikkea tarinan ja tekijöiden luontevien, rajat ylittävien yhteyksien kautta. Niin meilläkin Bodomissa. Sitten seuraavaksi peliin tulevat rahoitusmahdollisuudet. Tärkeintä on rakentaa tuotanto niin, että elokuvasta tulee mahdollisimman hyvä – ja jokainen elokuva on oma yksilöllinen keissinsä.

Hyvärisen mukaan kansainväliset yhteistuotannot ovat myös valtiollisten rahoittajien mieleinen tapa tehdä elokuvia. – Kannattaa muistaa, että yhteistuotannot ovat EU:n ja useiden eri maiden valtiollisten rahoittajien tukema ja kannustama malli, jolla haetaan vahvempaa ja verkostoituneempaa eurooppalaista elokuvateollisuutta. Raha kannustaa ja mahdollistaa, mutta useat yhteistuotannot syntyvät muista motiiveista, hän sanoo.

Suomen kuningas -elokuvan ennakkomainosmateriaalia. Kuva: Solar Films

Klaus Härön Suomen kuningas -elokuva tehdään Saksassa

Tuotantomäärältään Suomen suurimman elokuvatuotantoyhtiön titteliä hallussaan pitävän Solar Films Oy:n toimitusjohtaja Jukka Helle kertoo Viron kannustinjärjestelmän varmasti kiinnostavan suomalaisia tekijöitä. – Viroon perustettu kannustinjärjestelmä houkuttelee taatusti tuotantoja maahan, ja myös Solar Films tulee harkitsemaan tuotantojen toteuttamista jatkossakin siellä. Meillä on kokemusta ison epookkielokuvan kuvaamisesta Virossa, ja tämä tapahtui ennen kannustinjärjestelmää. Kustannustaso ja tuotantopalvelujen laatu oli jo silloin erittäin kilpailukykyistä, joten kannustin muuttaa tilanteen vielä edullisemmaksi Viron kannalta.

Solar Filmsin tuottama ja Antti J. Jokisen ohjaama Puhdistus (2012) kuvattiin kokonaisuudessaan Virossa, johon sen tarina myöskin sijoittui. Myös Solar Filmsin Puhdistuksen ja Kaapparin (2013) virolainen osatuottaja oli edellä mainittu Taska Film.

Solar Films työstää tällä hetkellä 4 miljoonan euron suurelokuvaa Suomen kuninkaaksi vuonna 1918 valitusta Friedrich Karlista, saksalaisesta prinssistä, josta ei sitten koskaan tullutkaan Suomen hallitsijaa. Suomen kuningas -nimisen elokuvan ohjaa Klaus Härö ja käsikirjoittaa Anna Heinämaa. Härön ja Heinämaan edellinen yhteistyö on Miekkailija (2015), joka sai alkuvuodesta parhaan ulkomaisen elokuvan Golden Globe -ehdokkuuden. Härö on uransa alusta alkaen tehnyt monikansallisia elokuvia, muun muassa suomalais-ruotsalaisen Äideistä parhaimman (2005).

Suomalaiset tuotanto-olosuhteet ovat toimitusjohtaja Helteen mukaan osasyitä siihen, miksi Härön uusi elokuva tehdään Saksassa. – Suomen kuningas -elokuvan tapahtumista lähes kaksi kolmasosaa sijoittuu Saksaan, Hessenin alueelle ja Berliiniin. Hanke hyödyntää Saksan alueellisia rahoituslähteitä ja kannustinjärjestelmää, ja saavutamme sillä huomattavia säästöjä, Helle kertoo.

– Mikäli Suomessa olisi vastaavat rahoitusmahdollisuudet, osa Saksaan suunnitelluista kuvauksista (muun muassa studiokuvaukset ja osa muista interiööreistä) voitaisiin toteuttaa täällä. Saksassa tarjolla olevat kannustinjärjestelmät johtavat myös siihen, että elokuvan jälkityöt toteutetaan siellä. Nämäkin olisi mahdollista tehdä Suomessa, mutta tulevat nyt edullisemmaksi Saksassa toteutettuna.

Bodom-elokuvan ensi-ilta on 19. elokuuta. Ikitie ja Suomen kuningas ovat kummatkin osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden virallista ohjelmistoa ja valmistuvat vuoden 2017 aikana.