Omar Sharif on kuollut

Omar Sharif ja  Julie Christie elokuvassa Tohtori Zivago (1965)

1960-luvulla koko maailman tietoisuuteen Tohtori Zivagolla tullut näyttelijä Omar Sharif kuoli perjantaina sydänkohtaukseen kairolaisessa sairaalassa. 83-vuotias Sharif oli syntynyt Egyptissä 10. huhtikuuta 1932. Hänen kuolemastaan uutisoi mm. The Hollywood Reporter.

Sharif ehti näytellä useissa kymmenissä egyptiläisissä elokuvissa, ennen kuin hän teki Hollywood-debyyttinsä David Leanin Arabian Lawrencessa (1962). T. E. Lawrencesta kertovan suurelokuvan roolitus osoittautui sen verran haasteelliseksi, että Sharifinkin rooli muuttui ennen kuvausten alkua. Peter O'Toolen näyttelemän Lawrencen oppaan osaan palkattu Sharif pääsikin näyttelemään Sherif Alia, huomattavasti suurempaa arabijohtajan roolia. Leanin elokuvasta tuli suuri arvostelu- ja yleisömenestys, joka voitti seitsemän Oscar-palkintoa. Hollywood-debyyttinsä tehnyt Sharif sai sivuosaroolistaan uransa ensimmäisen ja viimeisen Oscar-ehdokkuuden.

Peter O'Toole ja Sharif elokuvassa Arabian Lawrence (1962).

Myös Sharifin seuraavat elokuvat olivat huomattavan suuria produktiota. Anthony Mannin Rooman valtakunnan tuhossa (1964) tarjolla oli sivuosa, kun pääosassa nähtiin Sophia Loren, jonka kanssa Sharif näytteli myös Francesco Rosin He elivät onnellisina... -komediassa (1967). sSharif pääsi yhteen pääosista Fred Zinnemannin Ja koston hetki koitti -filmissä (1964), jonka muina tähtinä nähtiin Gregory Peck ja Anthony Quinn. Peckin kanssa Sharif näytteli myös J. Lee Thompsonin MacKennan kullassa (1968). Anthony Asquithin brittikomediassa Keltainen Rolls-Royce (1964) Sharif näytteli yhdessä Ingrid Bergmanin, Shirley MacLainen, Jeanne Moreaun ja Alain Delonin kanssa. Delonin piti alkujaan näytellä Sherif Alin rooli Arabian Lawrencessa.

Henry Levinin ohjaamassa Tsingis Kaanissa (1965) Sharif sai näytellä jo pääosan mongolijohtajana, jota John Wayne näytteli aiheen edellisessä Hollywood-filmatisoinnissa. Sharifin lisäksi elokuvan rooleissa nähtiin Stephen Boyd ja James Mason, joiden kanssa Sharif nähtiin jo Rooman valtakunnan tuhossa. Myös pääosat Terence Youngin Mayerlingissa (1968) ja Richard Fleischerin Che!:ssä (1969) pohjautuivat historiallisiin henkilöihin. Mayerlingissä Sharif näytteli Itävallan prinssiä, vastanäyttelijänään Catherine Deneuve, ja Che!:ssä vuorossa oli kapinajohtaja Che Cuevaran rooli. Youngin kanssa Sharifin yhteistyö jatkui Veren perinnöllä (1979), pääosassa Audrey Hepburn, ja surullisenkuuluisalla Inchon-flopilla (1981).

Sharif ja Gregory Peck elokuvassa MacKennan kulta (1968).

Uransa merkittävimmän roolin Sharif sai Arabian Lawrencen ohjanneen David Leanin seuraavasta elokuvasta, Boris Pasternakin menestysromaaniin pohjautuneesta Tohtori Zivagosta (1965), jossa hän näytteli pääosan rakkauden, vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin joutuvana venäläisenä älykkönä. Sharifin Yurin suurta rakkautta, Laraa, filmissä näytteli Julie Christie ja vaimoa Geraldine Chaplin. Tärkeissä rooleissa nähtiin myös Alec Guinness ja Rod Steiger; Guinnessin kanssa Sharif näytteli jo Arabian Lawrencessa ja Rooman valtakunnan tuhossa.

Pieniltä osin Suomessa kuvattu Tohtori Zivago oli aikansa suurimpia elokuvatuotantoja, josta tuli yksi kaikkien aikojen suurimmista yleisömenestyksistä. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa se oli neljänneksi suurin yleisömenestys siihen mennessä, ja inflaatioon suhteutettuna se on siellä yhä kahdeksanneksi eniten lipputuloja kerännyt elokuva. Valtava yleisömenestys toistui lukuisissa eri maissa: Ranskasta, Espanjansta, Saksasta, Iso-Britanniasta ja Italiasta se sai yhteensä yli 65 miljoonaa katsojaa. Lisäksi filmi voitti viisi Oscaria.

Myös John Hustonin Kenraalien yössä (1967)  nähty Sharif näytteli miespääosan William Wylerin ohjaamassa musikaalissa Funny Girl (1968), jonka naispääosasta Barbra Streisand voitti Oscarin. Tohtori Zivagoakin kalliimmaksi tullut, mutta huomattavasti vähemmän yleisöä kiinnostanut elokuva sai jatkoa Herbert Rossin ohjaamana ja Funny Lady -nimisenä (1975), Streisandin ja Sharifin palatessa rooleihinsa. Sharif näytteli yhdessä Michael Cainen kanssa niin James Clavellin suuritöisessä historiallisessa sotaelokuvassa Viimeinen laakso (1971) kuin Richard Fleischerin Afrikkaan sijoittuvassa toimintaelokuvassa Ashantissakin (1979).

Blake Edwardsin Romantiikan siemenen (1974) pääosissa nähtiin vuoden 1965 jättihittien, Sound of Musicin ja Tohtori Zivagon, tähdet. Sharif näytteli venäläistä agenttia, johon Julie Andrewsin näyttelemä brittinainen rakastuu. Myöhemmin Sharif teki näkyvän pikkuroolin Edwardsin komediassa Vaaleapunainen pantteri iskee jälleen (1976).

Sharif ja Barbra Streisand elokuvassa Funny Girl (1968).

Sharif näytteli myös Richard Harrisin ja Anthony Hopkinsin seurassa Richard Lesterin Juggernaut-jännityselokuvassa (1974), Chevy Chasen ja Benji-koiran kaverina Käpälät irti -komediassa (1980) sekä Jerry & David Zuckerin sekä Jim Abrahamsin ohjaamassa Top Secret! -parodiassa (1984). ZAZ-kolmikon ohjaaman komedian jälkeen Sharif alkoi näytellä pääasiassa vain eurooppalaisissa elokuvissa, mutta nähtiin kyllä myös Bob Rafelsonin Kaukaisissa vuorissa (1990) ja Alejandro Jodorowskyn The Rainbow Thiefissä (1990) yhdessä Arabian Lawrencen ajoilta tutun Peter O'Toolen kanssa. 1990-luvulla Sharif nähtiin enää lähinnä egyptiläisissä elokuvissa, vaikka poikkeuksiakin oli, mm. Henri Verneuilin ranskalainen historiallinen draama Mother (1991) ja John McTiernanin Hollywood-toimintafilmi 13. soturi (1999).

Sharif elokuvassa Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2003).

François Dupeyronin ranskalaiskomedia Herra Ibrahim ja Koraanin kukkaset (2003) oli eräänlainen comeback-elokuva Sharifille, joka nähtiin sen jälkeen Joe Johnstonin toimintaelokuvassa Hidalgo (2004) ja Michael O. Sajbelin Raamattu-filmatisoinnissa Ester – Persian kuningatar (2007). Sharifin viimeiseksi työksi Hollywoodissa jäi Roland Emmerichin 10,000 BC -seikkailuelokuvan (2008) kertojaäänenä toimiminen. Hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi Valeria Bruni Tedeschin Linna Italiassa (2013), joka nähtiin Suomenkin elokuvateattereissa.

Sharifin TV-töistä suomalaisten mieleen on jäänyt 1970-luvulla esitetty Mysteerinen saari (1973), jossa Sharif näytteli kapteeni Nemoa. Samasta materiaalista tehtiin myös elokuva.

Elokuvan historiasta paikkansa lunastanut Sharif oli käytännössä ainoa arabi, josta tuli Hollywood-tähti  Ruskeista silmistäänkin muistetun Sharifin elokuvaura kesti 59 vuotta, siihen mahtui lähes sata elokuvaa sekä muutamia kymmeniä TV-rooleja.