Kohtalokkaita naisia näytellyt Mirja Karisto on kuollut – 1950-luvun "indie-elokuvien" tähdenlento ja nukkeanimaatioiden ohjaaja
Mirja Karisto 1950-luvulla. Kuva: KAVI
Kolmessa 1950-luvun ”indie-elokuvassa” keskeiset roolit näytellyt Mirja Karisto kuoli elokuun 2. päivänä Vantaalla 91-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 22. tammikuuta 1929. Kariston kuolemasta kertoivat hänen lapsensa Helsingin Sanomissa julkaistussa muistokirjoituksessa.
Karisto teki elämäntyönsä TV 1:n lasten- ja nuortenohjelmien toimituksessa eritoten stop motion -tekniikalla toteutettujen nukkeanimaatioiden parissa. Tuota työtä edelsi ura näyttelijänä sekä teatterissa että valkokankaalla. Filmitähteyskin oli hyvin lähellä.
Vuonna 1950 kolmivuotiset opinnot Teatterikoulussa aloittanut Karisto kävi kurssitovereidensa tapaan ilmoittautumassa elokuvastudioiden palvelukseen. Ensimmäisen roolinsa hän sai Fennada-Filmin tuottamasta ja Roland af Hällströmin ohjaamasta Tukkijoella-filmistä (1951), jota seurasi vuotta myöhemmin ensimmäinen naispääosa Aarne Tarkaksen esikoisohjauksesta Yö on pitkä (1952). Tarkaksen elokuva oli hänen yhdessä Matti Kassilan ja Osmo Harkimon sekä muutamien muiden yhtiötoverien kanssa perustamansa Junior-Filmi Oy:n tuotantoa. Karisto sai roolin kapakkalaulaja Ritana, johon pankissa työskentelevä Åke (Åke Lindman) rakastuu. Rahoittakseen makean elämäntapansa Åke kavaltaa yhdessä kollegansa (Jussi Jurkka) kanssa pankin rahoja.
Karisto ja Sakari Jurkka poseeraavat Kulkurin masurkan mainosvalokuvassa. Kuva: KAVI
Tarkaksen elokuvasta ei tullut menestystä ja sen tuotantoyhtiökin ajautui konkurssiin pian kuvausten jälkeen. Kariston elokuvaura jatkui pikkurooleilla ja avustajatehtävillä Suomen Filmiteollisuuden, Suomi-Filmin ja Fennada-Filmin elokuvissa. Runsaassa kymmenessä vuodessa Karisto oli mukana yli kolmessakymmenessä elokuvassa, mutta suurimmat roolinsa hän sai näiden suurten studioitten ulkopuolelta.
Noin vuosi Yö on pitkä -elokuvan jälkeen Karisto nähtiin toisessa suuressa osassa mainosmies Ralf Rubinin esikoisohjauksessa Kasvot kuvastimessa (1953). Rubinin itsensä myös tuottama melodramaattinen elokuva alkaa siitä, kun itsemurhaa hautova teinityttö kertoo lääkärille koettelemuksistaan. Karisto nähtiin Airi Honkasen näyttelemän päähenkilön kaverina, valokuvamalli Ullana.
Vuonna 1958 Karistolla oli mainitsemisen arvoinen sivurooli Tarkaksen värielokuvassa Kulkurin masurkka, jossa Sakari Jurkan näyttelemä kulkuri saa tietää olevansakin ylhäistä syntyperää. Tämä salaisuus paljastuu Kariston näyttelemän nunnan välityksellä. Elokuva oli Fennada-Filmin tuotantoa ja ainoa kolmen suuren tuotantoyhtiön filmeistä, jossa Karistolla oli merkittävä rooli.
Rouva Sartiola (Karisto) vannoo valan elokuvan Kolmas laukaus (1959) kuvauksissa otetussa valokuvassa. Kuva: Erkki Markko / Filmistudio Oy
Toisen ja viimeisen naispääosansa Karisto näytteli oikeussalidraamassa Kolmas laukaus (1959), joka pohjautuu Mauri Sariolan Susikoski-romaaniin Rotat pois laivasta. Legendaarisen Yrjö Nortan lähes yksinään toteuttamassa elokuvassa Karisto näyttelee rouva Sartimoa, jolla on avioliiton ulkopuolinen suhde. Aviomies päättää lavastaa rouvansa rakastajan syylliseksi murhaan. Bodom-järvellä kuvattu murhamysteeri oli viimeisen päälle "indie-elokuva", täysin itsenäinen pikkutuotanto, jonka ohjaaja oli myös sen käsikirjoittaja, tuottaja, kuvaaja, leikkaaja, lavastaja ja äänittäjä.
Myös Kariston uran vihoviimeinen elokuvarooli oli Tarkaksen elokuvassa, naisia murhaavasta huijarista kertovassa jännärissä Hän varasti elämän (1962).