Elokuvanteon moniosaaja Flego Kaukolehto on kuollut
Flego Kaukolehto (vas.), mannekiini ja Pepe Teirikari Dippity-Do-mainoksen kuvauksissa vuonna 1970.
Leikkaaja ja monen muun elokuvanteon työvaiheen taitaja Flego Kaukolehto kuoli lauantaina Nurmijärvellä. Hän oli syntynyt Salmissa, Karjalassa, ja oli kuollessaan 88-vuotias.
Kaukolehto aloitti elokuvauransa laboratoriotyöntekijänä ja eteni 1960-luvulle tultaessa pitkien elokuvien leikkaajaksi. Vuonna 1963 hän leikkasi mestariohjaaja Valentin Vaalan kanssa tämän viimeiseksi jääneen elokuvan, Mauri Sariola -filmatisoinnin Totuus on armoton, sekä Maunu Kurkvaaran ja Aarre Elon ohjaaman värielokuvan Lauantaileikit.
Vuonna 1964 Kaukolehdon taitoja tarvittiin, kun Esko Elstelä ohjasi Tikku-nimisen lyhytelokuvan. Elstelän Tikku- ja Aito Mäkisen Juulia-lyhytfilmit muodostivat yhdessä Onnelliset leikit -nimisen kaksiosaisen episodielokuvan. Mäkinen hyödynsi Kaukolehtoa myös ensimmäisessä omassa elokuvassaan, Vaaksa vaarassa (1965), jossa Kaukolehto toimi leikkauskonsulttina ja äänileikkaajana.
Kaukolehdon viimeiset työt pitkien elokuvien parissa ajoittuvat 1970-luvun alkuun, jolloin hän oli mainoselokuvayhtiö Filmi-Jatan palveluksessa. Siellä hän leikkasi Matti Sokan ohjaaman Mustan Lumikin (1971) esityskuntoon. Lisäksi hän autteli Filmi-Jatan porukalle tuttua Teuvo Tuliota tämän viimeistellessä Sensuelaa (1973), uransa viimeistä elokuvaa.
Sauli Seppälä ja Salme Karppinen elokuvassa Totuus on armoton (1963). Kuva: KAVI
Pitkien elokuvien sijaan Kaukolehto teki elämäntyönsä mainoselokuvien parissa. Hän ohjasikin jonkin verran, eritoten ulkomaisten mainosten suomalaisia sovituksia, jossa ulkomailta toimitettuun materiaaliin lisättiin kotimaassa kuvattuja jaksoja. Ennen kaikkea Kaukolehto vaikutti leikkaus- ja äänityspuolen rautaisena ammattilaisena.
Kaukolehto sai valtion taiteilijaeläkkeen ja jäi Elohopea-Filmi Oy:n studiopäällikön tehtävistä eläkkeelle 1990-luvun alussa.
– Pitkän linjan kovaksi keitetty työmies, työn sankari, joka osasi monta elokuvanteon vaihetta, vuosikymmenten aikainen työtoveri Pepe Teirikari kuvailee Kaukolehtoa.