Esa Pakarisen syntymästä 100 vuotta

Tänään keskiviikkona tulee kuluneeksi 100 vuotta näyttelijä-laulaja Esa Pakarisen syntymästä. Felix Esaias Pakarinen syntyi Rääkkylässä 9. helmikuuta 1911 ja kuoli Varkaudessa 28. huhtikuuta vuonna 1989. Ankarasta köyhyydestä Pakarinen nousi koko kansan tietoisuuteen, kiitos haitarinsoittokykyjensä, jotka veivät hänet 1940-luvun lopulla iltamakiertueille yhdessä Reino Helismaan ja Tapio Rautavaaran kanssa.

Pakarisesta tuli filmitähti yhdessä Helismaan ja Jorma Ikävalkon kanssa heidän näytellessään arvioiden mukaan jopa lähemmäs miljoona katsojaa saaneessa Rovaniemen markkinoilla -komediassa vuonna 1951. Rillumarei-perinteen aloittanut Jorma Nortimon filmi oli hutiloiden tehty ja joutuikin kriitikoiden hampaisiin; tunnettu Eugen Terttula kieltäytyi arvostelemasta filmiä todeten, että ”törky on törkyä”. Se aloitti kuitenkin Pakarisen ja Helismaan elokuvaurat, joista ei menestystä puuttunut.

Vuonna 1952 Pakarinen näytteli laulaja Henry Theelin kanssa Nortimon Lännen lokarin veli -komediassa, jonka Helismaa kynäili. Sen sijaan rooli Se alkoi sateessa -elokuvassa oli ”Helismaaton”. Katastrofaalisen huonoksi haukutun filmin ohjaus oli alunperin Eddie Stenbergin tehtävänä, mutta tuottaja T. J. Särkkä näytti lahjattomalle teatterimiehelle ovea ja palkkasi tilalle näyttelijänä paremmin tunnetun Thure Bahnen. Huonon elokuvan syntymistä ja heikkoa yleisömenestystä se ei kuitenkaan onnistunut estämään. Ilman Helismaata syntyi myös Rantasalmen sulttaani (1953), yksi SF-studioiden heikoimmista elokuvista, jota Pakarinen tähditti Stenbergin ohjauksessa puolisen vuotta ennen Se alkoi sateessa -elokuvan ensi-iltaa.

Vuosi 1953 oli Pakariselle erityisen kiireinen, sillä Stenbergin elokuvien lisäksi hän teki vielä kolme filmiä. Ville Salminen ohjasi näistä kaksi eli Pekka Puupään ja Lentävän kalakukon, suuria yleisömenestyksiä kummatkin. Armand Lohikoski puolestaan oli vastuussa Puupään ensimmäisestä jatko-osasta, kuten myös kymmenestä seuraavastakin. Lisäksi Lohikoski ohjasi Pakarista Rovaniemen markkinoiden jatko-osassa Hei, rillumarei (1954).

Ola Fogelbergin 1920-luvun sarjakuvaan perustuneesta Pekka Puupää -elokuvasarjasta tuli mittavin suomalainen elokuvasarja, kunnes Uuno Turhapuro -elokuvat menivät ohitse. Kaikkiaan vuosina 1953–1960 valmistui 13 Puupäätä, joista ensimmäinen oli jo mainitusti Salmisen ohjaama ja viimeinen Aarne Tarkaksen. Viimeisen Puupään jälkeen Pakarinen teki enää kaksi elokuvaroolia, Helismaan käsikirjoittamassa ja Veikko Itkosen ohjaamassa sekä tuottamassa Mullin malin -hupailussa (1961) ja Matti Kassilan reilut 100 000 katsojaa saaneessa Meiltähän tämä käy -värifilmissä vuonna 1973. Itkosen ja Kassilan filmeissä Pakarinen toisti Severi Suhosen roolinsa, jota hän näytteli jo Rovaniemen markkinoissa ja Hei, rillumareissa.

Pekka Puupään ja Severi Suhosen lisäksi Pakarisen kuolemattomiin luomuksiin lukeutuu mm. neiti Impi Umpilampi. Vuonna 1999 Timo Koivusalon Kulkuri ja joutsen -elokuvassa Umpilampea tulkitsi Heikki Nousiainen, joka näytteli Pakarista Rautavaaran ja Helismaan ystävyydestä kertovassa elokuvassa.

Esa Pakarisen filmografia

Mullin mallin- ja Meiltähän tämä käy -elokuvia ei ole julkaistu DVD:llä.

VUOSI ELOKUVA OHJAUS
1951 Rovaniemen markkinoilla Jorma Nortimo
1952 Lännen lokarin veli Jorma Nortimo
1953 Rantasalmen sulttaani Eddie Stenberg
Lentävä kalakukko Ville Salminen
Pekka Puupää Ville Salminen
Pekka Puupää kesälaitumilla Armand Lohikoski
Se alkoi sateessa Eddie Stenberg & Thure Bahne
1954 Hei, rillumarei! Armand Lohikoski
Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä Armand Lohikoski
1955 Pekka ja Pätkä puistotäteinä Armand Lohikoski
Kiinni on ja pysyy –  Pekan ja Pätkän uusia seikkailuja
Armand Lohikoski
Pekka ja Pätkä pahassa pulassa Armand Lohikoski
1957 Pekka ja Pätkä ketjukolarissa Armand Lohikoski
Pekka ja Pätkä salapoliiseina Armand Lohikoski
Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä Armand Lohikoski
1958 Pekka ja Pätkä Suezilla Armand Lohikoski
Pekka ja Pätkä miljonääreinä Armand Lohikoski
1959 Pekka ja Pätkä mestarimaalareina Armand Lohikoski
1960 Pekka ja Pätkä neekereinä Aarne Tarkas
1961 Mullin mallin Veikko Itkonen
1973 Meiltähän tämä käy Matti Kassila

ISSN 2342-3145. Avattu lokakuussa 2008. Noin 30 600 eri kävijää kuukaudessa (1/2024).