Esa Pakarisen syntymästä 100 vuotta

Tänään keskiviikkona tulee kuluneeksi 100 vuotta näyttelijä-laulaja Esa Pakarisen syntymästä. Felix Esaias Pakarinen syntyi Rääkkylässä 9. helmikuuta 1911 ja kuoli Varkaudessa 28. huhtikuuta vuonna 1989. Ankarasta köyhyydestä Pakarinen nousi koko kansan tietoisuuteen, kiitos haitarinsoittokykyjensä, jotka veivät hänet 1940-luvun lopulla iltamakiertueille yhdessä Reino Helismaan ja Tapio Rautavaaran kanssa.

Pakarisesta tuli filmitähti yhdessä Helismaan ja Jorma Ikävalkon kanssa heidän näytellessään arvioiden mukaan jopa lähemmäs miljoona katsojaa saaneessa Rovaniemen markkinoilla -komediassa vuonna 1951. Rillumarei-perinteen aloittanut Jorma Nortimon filmi oli hutiloiden tehty ja joutuikin kriitikoiden hampaisiin; tunnettu Eugen Terttula kieltäytyi arvostelemasta filmiä todeten, että ”törky on törkyä”. Se aloitti kuitenkin Pakarisen ja Helismaan elokuvaurat, joista ei menestystä puuttunut.

Vuonna 1952 Pakarinen näytteli laulaja Henry Theelin kanssa Nortimon Lännen lokarin veli -komediassa, jonka Helismaa kynäili. Sen sijaan rooli Se alkoi sateessa -elokuvassa oli ”Helismaaton”. Katastrofaalisen huonoksi haukutun filmin ohjaus oli alunperin Eddie Stenbergin tehtävänä, mutta tuottaja T. J. Särkkä näytti lahjattomalle teatterimiehelle ovea ja palkkasi tilalle näyttelijänä paremmin tunnetun Thure Bahnen. Huonon elokuvan syntymistä ja heikkoa yleisömenestystä se ei kuitenkaan onnistunut estämään. Ilman Helismaata syntyi myös Rantasalmen sulttaani (1953), yksi SF-studioiden heikoimmista elokuvista, jota Pakarinen tähditti Stenbergin ohjauksessa puolisen vuotta ennen Se alkoi sateessa -elokuvan ensi-iltaa.

Vuosi 1953 oli Pakariselle erityisen kiireinen, sillä Stenbergin elokuvien lisäksi hän teki vielä kolme filmiä. Ville Salminen ohjasi näistä kaksi eli Pekka Puupään ja Lentävän kalakukon, suuria yleisömenestyksiä kummatkin. Armand Lohikoski puolestaan oli vastuussa Puupään ensimmäisestä jatko-osasta, kuten myös kymmenestä seuraavastakin. Lisäksi Lohikoski ohjasi Pakarista Rovaniemen markkinoiden jatko-osassa Hei, rillumarei (1954).

Ola Fogelbergin 1920-luvun sarjakuvaan perustuneesta Pekka Puupää -elokuvasarjasta tuli mittavin suomalainen elokuvasarja, kunnes Uuno Turhapuro -elokuvat menivät ohitse. Kaikkiaan vuosina 1953–1960 valmistui 13 Puupäätä, joista ensimmäinen oli jo mainitusti Salmisen ohjaama ja viimeinen Aarne Tarkaksen. Viimeisen Puupään jälkeen Pakarinen teki enää kaksi elokuvaroolia, Helismaan käsikirjoittamassa ja Veikko Itkosen ohjaamassa sekä tuottamassa Mullin malin -hupailussa (1961) ja Matti Kassilan reilut 100 000 katsojaa saaneessa Meiltähän tämä käy -värifilmissä vuonna 1973. Itkosen ja Kassilan filmeissä Pakarinen toisti Severi Suhosen roolinsa, jota hän näytteli jo Rovaniemen markkinoissa ja Hei, rillumareissa.

Pekka Puupään ja Severi Suhosen lisäksi Pakarisen kuolemattomiin luomuksiin lukeutuu mm. neiti Impi Umpilampi. Vuonna 1999 Timo Koivusalon Kulkuri ja joutsen -elokuvassa Umpilampea tulkitsi Heikki Nousiainen, joka näytteli Pakarista Rautavaaran ja Helismaan ystävyydestä kertovassa elokuvassa.

Esa Pakarisen filmografia

Mullin mallin- ja Meiltähän tämä käy -elokuvia ei ole julkaistu DVD:llä.