Blu-ray-arvostelu: Barry Levinsonin The Survivorissa (2021) totuus olisi ollut tarua ihmeellisempää

Barry Levinsonin uusin elokuva The Survivor (2021) pohjautuu karuun tositarinaan Auschwitzin keskitysleirille joutuneesta puolanjuutalaisesta nyrkkeilijästä, jonka vartijat pakottavat ottelemaan muita vankeja vastaan. Kello soi vasta, kun toinen ottelijoista on kuollut. Harry Haft (Ben Foster) selviää leiriltä elossa ja aloittaa uuden elämän Yhdysvalloissa, mutta ei pääse painajaisistaan ja muistoistaan eroon. Hän elättelee toiveita vanhan heilansa, joka tämäkin joutui keskitysleirille, löytymisestä elossa. Avukseen Harry saa kadonneiden juutalaisten etsintään erikoistuneen toimiston sihteerin Miriamin (Vicky Krieps), joka hyvyydellään vetää lopulta Harryn takaisin elämään.

Valitettavasti The Survivorin tekijät ovat pelänneet totuutta – ja paljon hienompaa tarinaa kuin minkä he ovat karsimalla ja sepittämällä rakentaneet. Todellisuudessa Harry Haftin onnistui paeta kuolemanmarssin yhteydessä. Pakomatkallaan hän tappoi saksalaissotilaan ja varasti tämän asepuvun. Sen jälkeen hän piilotteli maaseudulla, jossa hän tappoi iäkkään pariskunnan pelätessään, että nämä ilmiantaisivat hänet.

Mitään näistä seikoista ei ole otettu The Survivoriin mukaan. Sen sijaan siinä kerrotaan kuluneelta tuntuva selviytymistarina, jossa Haftin uskomattoman tositarinan sijaan keskitytään enemmän nyrkkeilyotteluihin ja erääseen natsiupseeriin, jonka inhimilliset puolet näytetään banaalilla tavalla. Yhtä banaali olisi läpeensä paha natsiupseeri, mutta sellainen olisi todennäköisesti vähemmän sentimentaalinen. Muutenkin The Survivoria vaivaa sama ylitunteilu, joka on muidenkin juutalaisvainojen kuvauksien riesana. Levinsonin elokuvan siirappisuus saavutetaan lopun laulunumerossa.

Elokuvan pieni budjetti näkyy sen toteutuksessa, samoin ohjaajan ikä: kaikki on tehty tutusti ja turvallisesti riskejä ottamatta ja liikaa vaivaa näkemättä. Ammattitaitoa ei silti puutu. Väistämättäkin näyttelijäsuoritusten merkitys korostuu, ja niitä voi surutta kehuakin. Vicky Krieps on mainio yksiulotteisen hyvän naisen roolissaan, tehden tästä kaikesta huolimatta aidon ja kiinnostavan. Taitavasti maskeerattu Ben Foster tekee uransa komeimman roolisuorituksen, josta saattaa irrota Oscar-ehdokkuus.