Nicolas Cage teki viiden tähden elokuvan – Blu-ray-arvostelussa Pig (2021)

Kurjaan metsässä yksinään seisovaan mökkiinsä tryffelipossunsa kanssa erakoitunutta Robia näyttelevä Nicolas Cage on ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen hienossa vedossa. Michael Sarnoski on tehnyt voimakkaan tunnelmallisen elokuvan, jossa hiljaisuus puhuu ja eri tavoin ihmissuhteissa ja elämän pyörteissä siipeensä saaneet miehet tuovat esille ajatuksiaan, toiminnan sijaan.

Miljonäärin yritteliäs poika Amir (Alex Wolff), joka ostaa Robilta tryffeleitä edelleen myytäväksi, kaipaa etäistä isäänsä. Rob taas on jo kertaalleen menettänyt kaiken ja siksi erakoitunut eristämättömään mökkipahaseen tekemään hyvää ruokaa ja haisemaan pahalta, kun siistiytyminen ei edes käy mielessä. Sitten eräänä surkeana yönä mökkiin tunkeutuu vieraita ihmisiä, jotka pahoinpitelevät Robin ja varastavat tämän tryffelipossun. Rob palaa ihmisten ilmoille haisevine partoineen ja vaatteineen etsiäkseen possunsa. Amir lupautuu ajomieheksi.

Pig on melkoinen yllätys. Cagelta ei ole uskaltanut enää miesmuistiin odottaa yhtään mitään, kaikkein vähiten hyviä roolisuorituksia tai katsomisen arvoisia elokuvia. Pelkästään se, että Cage on nyt hyvä ei tee Pigistä hyvää elokuvaa. Ohjaaja Michael Sarnoskilla on tyylitajua, ilmeisen hyvä ymmärrys rytmistä ja siitä, miten karsimalla voi tehdä rikkaamman elokuvan. Ainakin tässä mielessä Pig on hyvin 1970-lukulainen teos. Silloin yhdysvaltalainen elokuva oli parhaimmillaan, ja Pig on nykypäivän yhdysvaltalaiseksi elokuvaksi hyvin korkeatasoinen.

Syksy, rajattu määrä tapahtumapaikkoja, joissa useimmissa on läsnä vain päähenkilöt ja liki jokainen kohtaus on kerrottu Cagen läsnä ollessa, mutta ei koskaan tämän kautta ja näkökulmasta vaan hänen roolihahmonsa nähdään ainoastaan muiden silmin. Rob jää mysteeriksi, etäiseksi, tavoittamattomaksi ihmiseksi ilman, että se tuntuu itsetarkoitukselliselta.