Pilviveikon kasvutarina Judd Apatow'n rytmillä – arvostelussa The King of Staten Island (2020) | DVD

Judd Apatow’n kuudes elokuva The King of Staten Island kertoo 24-vuotiaasta Scottista (Pete Davidson), joka asuu yhä kotona äitinsä (Marisa Tomei) helmoissa, viettää päivänsä pilveä polttaen ja aikuistumista ja työtä vältellen. Tatuoitsijan ammatista lahjattomuudestaan huolimatta haavaileva Scott on vailla päämäärää, mutta sitten alkaa tapahtua, kun hänen äitinsä alkaa seurustella Rayn (Bill Burr) kanssa. Scottin isä kuoli 17 vuotta sitten ja sen jälkeen äiti on elänyt yksin. Uusi vaihe äidin elämässä ei voi olla vaikuttamatta Scottiin, jonka on hetkessä ja vihdoinkin aikuistuttava – jos se enää onnistuukaan.

The King of Staten Island pohjautuu pääosaa näyttelevän koomikko Pete Davidsonin omaan elämään, mutta on huomattavasti kevyempi kertomus kuin Davidsonin todelliset kokemukset. Davidson oli 7-vuoitas, kun hänen palomiesisänsä kuoli WTC-iskujen pelastustöissä. Elokuvassa Scottin isän kuolinsyyhyn ei WTC:tä liitetä eikä Scottin lapsuutta kuvata lainkaan – on vain nykyhetki. Tässä on ehkä menetetty paljon, sillä tällaisenaan The King of Staten Island on melko tyypillinen ja taatusti tuttua juonikuviota noudattava aikuisen lapsen kasvutarina. Aitoutta on oikeastaan vain Scottin ja tämän pilvenpolttajakavereiden yhteisissä kohtauksissa.

Davidson on kuin Jerry Seinfeldin näyttelijäkoulun käynyt, mutta onneksi hänellä on apunaan oikeita näyttelijöitä. Apatow’lle tyypillisesti The King of Staten Island on ylipitkä, mutta siinä on hyvin toimivia jaksoja ja sen verran vilpittömyyttä, että näistä ihmisistä voi pitää. Elokuvalliselta ilmaisultaan Apatow’n elokuva on mielikuvitukseton.