Kidutettu (2010) [Blu-ray]

THE TORTURED
Yhdysvallat / Kanada 2010

Ohjaus: Robert Lieberman
Käsikirjoitus: Marek Posival
Tuotanto: Marek Posival, Mark Burg, ym.
Pääosissa: Erika Christensen, Jesse Meltcafe

1 tunti 21 minuuttia

F. Gary Grayn Lainkuuliainen kansalainen (2009) on paras tuoreimmista vigilante-elokuvista, jossa virkavallan saamattomuuteen tai oikeusjärjestelmän toimimattomuuteen pettynyt murhatun lähiomainen päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja murhata murhaajan. Tämän lännenelokuvan perinteet nykypäivään siirtäneen genren tunnetuin teos on tietenkin Michael Winnerin erinomainen Väkivallan vihollinen (1974), joka tietysti sekin herätti katsojassa moraalisia kysymyksiä kostosta ja sen oikeutuksesta sekä siitä, alentaako se tekijänsä samalle tasolle kuin kenet tahansa muun rikollisen. Väkivallan vihollinen -saagan viidennen osan tuotannossa apulaisohjaajana työskennellyt Marek Posival on kirjoittanut oman vigilante-elokuvansa, Kidutetun, jonka ohjaustyöstä on vastannut sellaisista merkkiteoksista kuin Mighty Ducks 3 muistettava Robert Lieberman.

Kidutettu-elokuvassa Erika Christensen ja Jesse Meltcafe ”näyttelevät” pariskuntaa, jonka kuusivuotias poika kidnapataan ja kidutetaan kuoliaaksi. Tekijä jää kiinni, mutta saa vain 25 vuoden vankeustuomion ja mahdollisuuden päästä ehdonalaiseen jo kymmenen vuoden päästä. Murhatun lapsen vanhemmat eivät ole päätökseen lainkaan tyytyväisiä, vaan päättävät kiduttaa miehen kuoliaaksi. Sehän on tietysti helppoa, jos lapsen isä sattuu olemaan kaikkitietävä lääkäri. Se, miten tähän ajaudutaan, selitetään isän kohdalta edes jotenkuten, toisin kuin äidin. Isä on nimittäin jo tekemässä itsemurhaa, kun yhtäkkiä päättääkin suostua vaimonsa ehdotukseen ja kiduttaa heidän poikansa murhaaja hengiltä.

Tämän elokuvan tekijöillä ei liene ollut filmin tekemiseen mitään muita motiiveja kuin näyttää mahdollisimman veristä kuvastoa kiduttamisen eri muodoista. Tökeröt hidastukset ja päällekkäiset äänet ovat jatkuvasti läsnä elokuvan alkupuolella, ikään kuin ne lisäisivät tapahtumien dramaattisuutta ja toisivat enemmän tunteita esiin, sitä kun Christensenin ja Meltcafen surkeat roolisuoritukset eivät ainakaan tee. Syyt kiduttamiseen käydään nopeasti läpi, jonka jälkeen siirrytään itse asiaan surkean dialogin ja rautalangasta vääntämisten siivittämänä. Elokuvan ainoa positiivinen puoli on sen loppuratkaisu, joka tulee kuin tuleekin yllättäen, koska se on ainoa vähänkään kiinnostava asia koko elokuvassa. 

LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

BLU-RAY-JULKAISU