Gangsterisota (2013) [Blu-ray]

GANGSTER SQUAD
Yhdysvallat 2013

Ohjaus: Ruben Fleischer
Käsikirjoitus: Will Beall
Tuotanto: Dan Lin, Kevin McCormick, Michael Tadross
Pääosissa: Josh Brolin, Ryan Gosling, Sean Penn, Emma Stone

1 tunti 52 minuuttia

Los Angeles 1940-luvun lopulla on täynnä elokuva- ja viihdealan ihmisiä, mutta myöskin säälimättömiä gangstereita. Laittomaan vedonvälitykseen ja bordellien omistamiseen erikoistunut Mickey Cohen (Sean Penn) on päättänyt ottaa markkinat haltuun luoteja ja verta säästelemättä. Kun valtaosa poliiseista ja tuomareista on lahjottu, ei kiinnijäämisen pelkoa ole. Ei, ennen kuin poliisipäällikkö (Nick Nolte) antaa sodassa kunnostautuneelle ylikonstaapelille (Josh Brolin) ja tämän joukkiolle (Ryan Gosling, Giovanni Ribisi, Robert Patrick, Anthony Mackie, Michael Pena) luvan pistää kapuloita Cohenin bisneksen rattaisiin ilman, että heidän tehtävästään on kukaan muu tietoinen. Heitä eivät enää lakiin liittyvät muodollisuudet pidättele.

Paul Liebermanin kirjaan ja todellisiin henkilöihin perustuva Gangsterisota on velkaa kaikille suurille ja vähän pienemmillekin gangsterielokuville. Erityisesti Brian De Palman Lahjomattomien vaikutus näkyy sekä tarinassa, hahmoissa että elokuvan visuaalisessa tyylissä. De Palman klassikon tasoinen teos se ei kuitenkaan ole, miltään osin.

Vahvan maskin alla näyttelevä Penn ja erinomaisen hyvää ampujaa, villin lännen sheriffiä muistuttavaa poliisia näyttelevä Patrick ovat elokuvan kiinnostavimmat hahmot. Heidänkin hahmonsa ovat yksiulotteisia, aivan kuten kaikkien muidenkin, mutta ne ovat jo niin mustavalkoisia, ettei niistä voi olla pitämättä. Pennin näyttelemä Cohen on yksinkertaisesti sadistinen roisto, ei hänen hahmossaan ole mitään sen enempää. Ainoa, jota hän ei tiettävästi vielä ole hakannut, tapattanut tai suunnitellut tapattavansa on Emma Stonen näyttelemä Grace, joka on palkattu opettamaan etikettiä salonkikelpoisuudesta haaveilevalle Cohenille.

Varsinkin elokuvan takaa-ajokohtaukset ja niihin liittyvät konepistoolien räiskymiset tuovat mieleen videopelit ja sitä myöten myös Michael Mannin muutaman vuoden takaisen Public Enemies -gangsterifilmin, jota paremmalta Ruben Fleischerin (Zombieland) elokuva kyllä näyttää. Värejä on paljon, lavastuksessa ja puvustuksessa on nähty vaivaa kuin myös jälkituotannossa, jolloin on tietokoneen avulla luotu laajempaa 1940-luvun kaupunkikuvaa. Mukaan on saatu nimekkäitä näyttelijöitä ja rahaa on palanut. Kukaan vaan ei huomannut tehdä käsikirjoitusta, jossa olisi särmää.

On muuten ikävä huomata, että elokuvassa ei nähdä sitä elokuvateatteriin sijoittuvaa kohtausta, jonka takia filmin ensi-ilta siirrettiin tämän vuoden puolelle yhdysvaltalaisessa elokuvateatterissa tapahtuneen ampumavälikohtauksen seurauksena. Yhdysvalloissa tuskin on sellaista paikkaa, missä jotakuta ei olisi ammuttu, joten tekopyhyyden olisi voinut unohtaa tässäkin tapauksessa.

LISÄMATERIAALI

Poistettuja kohtauksia, ohjaajan komomenttiraita, 47-minuuttinen dokumentti oikeasta Mickey Cohenista ja making of -dokumentteja. Ei suomenkielistä tekstitystä.

BLU-RAY-JULKAISU