4K UHD -arvostelussa Tron (1982) ja Tron: Perintö (2010)

Ennen Tronia (1982) ohjaaja-käsikirjoittaja Steven Lisberger oli tehnyt vain piirroselokuvia, ja se taas selittänee sen, miksi hän teki visuaalisten tehosteiden ympärille rakennetun elokuvan aikana, jolloin tietokonegrafiikka otti ensiaskeliaan.

Tronissa on hyvin ohut tarina, mutta juonta siinä ei tunnu olevan lainkaan. Jeff Bridges, uransa huipulla, näyttelee Kevin Flynniä, videopeleihin hurahtanutta hakkeria, joka yrittää saada todisteita suuren ohjelmistovalmistajan harjoittamasta vilpistä. Siinä yhteydessä hän tulee skannatuksi mukaan pelin maailmaan. Itse peli on pelkistetty ja futuristinen, selvästi Tähtien sodasta (1977) vaikutteita saanut scifi-seikkailu, jossa Flynnin hahmolla Clulla on tietysti arkkivihollinen, Sark (David Warner).

Tronin hienous on sen teknisessä ja visuaalisessa toteutuksessa, joten se on mainio elokuva julkaistavaksi 4K-tallenteena. Disneyn tuore restaurointi ja lätty ovat komeat katseltavaa, kiitos ennen kaikkea Steven Lisbergerin ja hänen ryhmänsä vaivannäön 40 vuotta sitten. Nimittäin elokuva on kuvattu pääosin 65 millimetrin filmille vaativien visuaalisten tehosteiden takia, 35 mm:n levyisenä on kuvattu vain joitakin oikeassa maailmassa tapahtuvia kohtauksia, kuten elokuvan loppupuolella selvästi näkyy kasvavasta rakeisuudesta.

Pelimaailman väriskaala on hillitty ja pelihahmojen kasvot nähdään mustavalkoisina. Kyllähän tällaista elokuvan teknisen kehityksen kannalta merkittävää virstanpylvästä katselee mieluusti, mutta ei Tron silti kovin kaksinen elokuva ole. Siitä puuttuuvat kunnollinen tarina ja juoni sekä ennen kaikkea inhimillisyys.

Liki 30 vuotta myöhemmin Tron sai jatko-osan, johon Disney uskoi niin kovasti, että antoi esikoisohjaaja Joseph Kosinskin käyttöön 170 miljoonan dollarin budjetin.

Jälki on kieltämättä näyttävää ja itse elokuva ensimmäistä osaa parempi, sillä siinä on tarina, juoni ja ihmisestä käyvät roolihahmot. Tosin tällä kertaa sisältökin tuntuu ottavan melkoisia vaikutteita Tähtien sota -elokuvista, Darth Vaderia myöden.

Tron: Perinnön tapahtumat alkavat 1980-luvun lopulta, kun Flynn (Jeff Bridges) katoaa jälkiä jättämättä. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin hänen poikansa Sam (Garrett Hedlund) on kasvanut aikuiseksi ja etsii yhä sekä itseään että isäänsä. Sitten hänetkin vedetään mukaan pelimaailmaan – tai virtuaalitodellisuuteen – etsimään isäänsä ja juoksemaan henkensä edestä.

Elokuvan alussa Bridges nähdään nuorennettuna fotorealistisena animaatioversiona, jolla on kankeat liikkeet ja kuolleet silmät, mutta onneksi valtaosan ajasta hän on aivan elävänä kameran edessä. Päärooli on kuitenkin Hedlundilla; keskeisessä sivuosassa nähdään Olivia Wilden näyttelemä tyylikäs ja kirjallisuudesta innostunut, taistelutaitoinen virtuaalinainen.

Tron: Perintö kuvattiin vuonna 2009 silloisella huippuluokan digikamerakalustolla 2K-tasoisena, joten nyt se julkaistaan 4K-tallenteena ylösskaalattuna. Raetta on hyvin vähän mutta juuri sen verran, ettei kuva ole elottoman näköinen.

Joseph Kosinskin kyvyt visuaalisena tarinankertojana näkyvät hyvin Tron: Perinnössä etenkin sen alkupuolella, mutta elokuviensa perusteella hän vaikuttaa olevan liian kiinnostunut uudesta tekniikasta ja liian vähän ihmisestä.