Häiriötekijä (2015) [Blu-ray]

Viiden vuoden tauon jälkeen Aleksi Salmenperä palasi fiktiivisten elokuvien pariin Q-teatterin Häiriötekijä-näytelmän filmatisoinnilla, joka on taatusti omalaatuinen yksilö kotimaisessa elokuvatarjonnassa.

Salmenperän, Jani Volasen ja Samu Heikkilän käsikirjoittaman elokuvan huumori on samanlaista kuin Volasen kynäilemässä Ihmebantu-sketsisarjassa (2008), jossa järjettömiltä näyttävät ja erittäin paljon tulkinnanvaraa antavat kohtaukset antoivat odottamattoman paljon aihetta nauruun.  Sama pätee Häiriötekijään, jossa on kymmenkunta eri episodia, joita yhdistävät korkeintaan teemat, eivät roolihahmot.

Vain yksi episodi on itse asiassa kahden episodin mittainen. Eero Ritalan ja Elena Leeven näyttelemä äveriäs nykypäiväinen helsinkiläispariskunta käy ensin katselemassa uutta asuntoa, jota esittelevä kiinteistönvälittäjä (Tommi Korpela) kiinnittää huomiota ainoastaan pariskunnan naisosapuoleen, joka onkin asioista hyvin perillä. Tarpeettomaksi jäävä puoliso ei reagoi asiaan kovinkaan hyvin, mutta sentään paremmin kuin seuraavassa episodissa, jossa pariskunta saa uuteen asuntoonsa vieraaksi vanhan yhteisen ystävän (Lotta Kaihua) ja tämän uuden miesystävän, Uko (Korpela). Videopelejä suunnitteleva nykyaikainen kaupunkilaisnuori ei pärjää vertailussa Ukkoon, primitiiviseen erämieheen, joka metsästää oman ruokansa ja nai missä ja milloin vain.

Kuten todettua, Häiriötekijä jättää runsaasti tilaa katsojan omille tulkinnoille; on todennäköistä, että sen tekijät eivät yritäkään sanoa elokuvallaan mitään. Häiriötekijä ei ole elokuva pelkästään ”tarpeettomista” ja ”alistetuista” nykymiehistä, vaan ylipäätään terävä kuvaus tämän päivän elämästä täydellisyydentavoitteluineen ja menestyspaineineen. Eräs opas saa hermoromahduksen paineen alla, lupsakka juoppo eksyy loppuiäkseen mustavalkoisen Helsingin houkutuksiin, jännitystä etsivä nuori mies tekee sopimuksen rikkaan sadistin kanssa ja hiljainen tylsimys yllättää ystävänsä ostamalla kaikille business-luokan lentoliput Miamiin.

Häiriötekijän episodeista kaksi nousee ylitse muiden – ja molempien ainoa näyttelijä on Tommi Korpela. Ensimmäisessä, jo mainitussa, mustavalkoisena kuvatussa nopeatempoisessa ja erittäin hauskassa episodissa viihteelle Helsingin keskustaan lähtenyt nahkatakkimies viettää huomaamattaan reissulla koko ikänsä. Toisessa jaksossa hyvin omalaatuinen mies on linnoittautunut kylmään ja kolkkoon kellariin haaveilemaan vauvaksi muuttumisesta. Nämä kaksi episodia ovat ehkäpä kaikkein lähimpänä Ihmebantun kieroa huumoria. Varsinkin mustavalkoinen jakso on visuaalisesti erittäin ansiokas, mutta ennen kaikkea Tommi Korpelan roolisuoritukset ovat loistavia. Vastaavaa heittäytymistä, karismaattista ja koomista näyttelijätyötä ei suomalaisessa elokuvassa ole aikoihin nähty.

Kokonaisuutena Häiriötekijä on taatusti mieleenpainuva kotimainen elokuva. Se on yhden episodin ajan erittäin vastenmielinen, mutta sitäkin useammin tilanteet ja ihmisten toiminta ovat nolostuttavia. Yhtä paljon kuin Häiriötekijä on sisällössä, tunnelmassa ja huumorissa rikas, on se myös elokuvalliselta toteutukseltaan erittäin korkealuokkainen. Salmenperän ja kuvaaja Heikki Färmin yhteistyön jälki on komeaa katseltavaa, elokuvan rytmitys on tehokas ja näyttelijäsuoritukset, Korpelan ylivoimaisella johdolla, hienoja. Tällä kertaa myös näyttelijöiden puheesta saa täysin ongelmitta selvää, ja sitä voitaneen pitää niin näyttelijöiden kuin heidän ohjaajansa ansiona.

LISÄMATERIAALI

Poistettu episodi.

BLU-RAY-JULKAISU