Yrjänän emännän synti (1943)

YRJÄNÄN EMÄNNÄN SYNTI
Suomi 1943

Ohjaus: Edvin Laine
Käsikirjoitus: Toivo Särkkä
Tuotanto: T. J. Särkkä / Oy Suomen Filmiteollisuus
Pääosissa: Mirjami Kuosmanen, Edvin Laine

1 tunti 29 minuuttia

Aloittaessaan ensimmäisen elokuvansa ohjaustyöt Edvin Laineella oli ikää 38 vuotta ja takana pitkä teatteriura, joka jatkui edelleen elokuvatöiden ohella. Vaikka hän tiesi tarinoiden kertomisesta, näyttelemisestä ja näyttelijöiden ohjaamisesta hyvin paljon, ei hän vielä pitkään aikaan oppinut elokuvan ja television eroa mitä tulee näyttelemiseen. (Ainakaan aluksi) hän ei myöskään tiennyt paljoakaan elokuvan tekemisestä, sillä Yrjänän emännän synti -esikoisohjauksen tekninen ohjaus kuvakulmien valintoineen päivineen on kokeneen kuvaajan Armas Hirvosen käsialaa, ei suinkaan Laineen. Toteutus onkin toimivaa eikä komeitakaan kuvia ole unohdettu, vaikka näyttelijätyö onkin pääosassa.

On vaikea sanoa tarkalleen, mille vuosikymmenelle filmin tapahtumat sijoittuvat, mutta sillä ei niinkään ole väliä. Joka tapauksessa maalla ollaan, todennäköisesti Pohjanmaalla. Siellä Yrjänän sukutilaa asuttaa taloon syntynyt Selma (Mirjami Kuosmanen) ja tämän nainut Antti (Edvin Laine), jotka ovat olleet jo yli vuoden naimisissa, mutta yhä lapsettomia. Antti on ollut tietoinen siitä, ettei hän lapsena koetun tulehduksen takia välttämättä pysty saamaan lapsia, ja hän on siitä jo hyvissä ajoin kertonut Selmalle. Kun Selma on yhä enemmän sitä mieltä, että perinteikkäälle sukutilalle on saatava jatkaja, päättää hän käyttää nuorta renkiä siittäjänä. Nuori mies on tyytyväinen lyhyestä hellästä hetkestä eikä Selman pyynnöstä osoita minkäänlaista kiinnostusta lasta kohtaan.

{slimbox#1 gl images/sf/yrjananemannansynti.jpg,images/sf/yrjananemannansynti_t.jpg,Yrjänän emännän synti (pressikuva); images/sf/edvinlaine1.jpg,images/sf/edvinlaine1_t.jpg,Ohjaaja Edvin Laine (pressikuva); }

Selma on täysin varma siitä, että Antti hyväksyy hänen tekonsa, vaikka se ei helppoa tule olemaankaan. Hän pitää myös huolen siitä, että mies saa kuulla hänen raskaudestaan ilman, että hänen tai kenenkään muun tarvitsee sitä suoraan sanoa. Kun kylän akat huomaavat Selman pyöristyneen ja Antti kuulee näiden puheet, tietää hän vaimonsa käyneen vieraissa, Antilla ja Selmalla kun ei ole ollut yhdessä vietettyjä öitä enää aikoihin. Toisen miehen lapsen hyväksyminen omakseen ei tule olemaan helppoa ja mahdollista se onkin vasta, kun Antti itse on pojalle antanut elämän pelastamalla tämän koskesta.

Eteläpohjanmaalaisen Artturi Leinosen (1888–1963) vuonna 1937 ilmestyneeseen kirjaan perustuva  Yrjänän emännän synti on tarinaltaan hyvin vahva filmi, jonka ansiosta se on lähes 70 vuotta myöhemmin  edelleen yhtä hyvä kuin valmistuessaan. Yhtä ajankohtainen se ei kuitenkaan ole, sillä filmin valmistuessa elettiin vielä keskellä sotaa, jolloin varmasti yksi jos toinenkin taistelussa kaatunut mies oli vanhempiensa ainoa lapsi; enää ei vanhemmilla ollut jatkajaa tilalleen tai millekään muullekaan. Lapsen menettämistähän pidetään kauheimpana asiana, mitä ihmiselle voi tapahtua. Siksi onkin hyvin karua tietää, että filmissä Yrjänien poikaa näyttelevä Jarmo Laine, Edvinin poika, kuoli seuraavana talvena keuhkokuumeeseen.

Niin ajankohtaista ja silti niin ajatonta elokuvaa harvoin tehdään kuin mitä Yrjänän emännän synti oli ja on. Sen suurimpana syntinä lienee teatraalinen näyttelijätyö, vaikka ohjaaja Laine itse onkin filmin ylivoimaisesti paras ja luontevin, vähiten teatraalinen näyttelijä. Kuosmasen ja muutamat tärkeät sivuosanäyttelijät hän on sen sijaan laittanut puhumaan kuin teatterilavalla konsanaan.

LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU

Erityisesti ääniraita on heikossa kunnossa.

Elokuva on julkaistu osana Ohjaajana Edvin Laine -kokoelma 1. -boxia (22.10.2010) yhdessä elokuvien Kultainen kynttilänjalka, Tapahtui kaukana ja Pinsiön parooni kanssa sekä omana julkaisunaan (07.11.2008).