Haastattelussa Mitä meistä tuli -elokuvan ohjaaja Miika Ullakko

Haastattelimme sähköpostitse Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaaleilla nähdyn Mitä meistä tuli -elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Miika Ullakkoa, joka kertoi haastattelussa elokuvan festivaalimenestyksestä, Danny Boylesta, Elokuvasäätiöstä sekä tietysti elokuvan teosta.

Mistä projekti lähti liikkeelle ja kuinka kauan koko prosessi lopulta kesti?

Projekti lähti liikkeelle suuresta kannustuksesta, jonka Graffiti meissä -elokuvan menestys toi. Käsikirjoittaminen alkoi bussissa matkalla ensimmäistä päivää Vekaranjärvelle suorittamaan varusmiespalvelusta. Bussissa kirjoitin paperinpalalle, joka sattui kädessä olemaan, leffan ensimmäiset vuorosanat, jotka kuuluivat: "Vaihdetaanko luokkasormuksia". Tämän ympärille lähti kerääntymään liuta muita ideoita, joista muodostui kokonaisuus, eli monisäikeinen elokuva.

Käsikirjoitus oli valmis vuoden päästä, kun pääsin armeijasta. Sen jälkeen pidimme ryhmän kanssa kokouksen, joka käsitteli aihetta "lähdemmekö nyt oikeasti tekemään tätä elokuvaa". Kaikki olivat pitäneet käsikirjoituksesta, eli palaveri oli turha. Sitä todellakin lähdettiin tekemään.

Kuvaukset kestivät vuoden, jonka jälkeen jälkituotanto vielä toisen. Koko prosessi näin ollen kesti 3 vuotta.

Oliko tuotantoryhmässä mukana elokuva-alan kouluja käyneitä vai onko filmi tehty täysin harrastelijavoimin? Mitä hyviä ja huonoja puolia tulee ensimmäiseksi mieleen harrastelijaryhmällä ja näin ollen pienellä budjetilla filmiä tehtäessä?

Leffan tuotantoryhmässä ei ole elokuva-alan kouluja käyneitä ihmisiä. Osa näyttelijöistä on opiskellut alaa. Mutta kuten Danny Boyle (Slummien miljonäärin ohjaaja) Shanghaissa tuottajallemme Tianyi Panille totesi: "Ette te mitään harrastelijoita ole. Tämähän on ammattielokuvien festivaali."

Pienen budjetin elokuvamme ei ollut riippuvainen rahoituksesta, vaan pystyimme kuvaamaan sitä myötä, kun säät suosivat (vrt. Mannerheim-projekti, joka ei voi ottaa askeltakaan eteenpäin ennen kuin rahoitus on varmistettu). Meillä rahoitus oli aina järjestetty seuraavalle kuvauspäivälle, mutta ei sen pitemmälle. Näin pystyimme tekemään, koska kenenkään kanssa ei oikeasti oltu tehty sopimusta, että elokuvan oli joskus
valmistuttava.

Elokuva on tehty niin sanotusti "elä hetkessä" -metodein. Kun ryhmä on pieni, tekee sama ihminen paljon, ja informaation siirtoon (eli käytännössä kokouksiin) ei tärväänny aikaa. Kun käsikirjoittaja on sama ihminen kuin ohjaaja, joka on sama jätkä kuin näyttelijä, joka myös leikkaa elokuvan, pysyy koko ketjun ajan alkuperäinen idea varmasti juuri sellaisena kuin se oli tarkoitettu. Uskon siihen, että idea harvoin paranee, kun se siirretään seuraavalle, vaan kärsii "rikkinäinen puhelin" -ilmiöstä. Huonoja puolia ei ole kuin yksi: Elokuvasäätiö ei tue kuin koulusta valmistuneita, ja tämä vääristää kilpailua.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat luokkakokouksen ympärille ja ilmeisesti tarinassa on mukana myös koulumaailmaan sijoittuvaa väkivaltaa. Miten uskot ihmisten suhtautuvan tällaiseen Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen, kun jälkimmäisestäkin on ehtinyt kulua vasta vuosi?

Toistaiseksi ihmiset ovat suhtautuneet yllättävän ymmärtäväisesti. Tosin juuri näyttelijöiden koekuvausvaiheessa tuli Jokelan tragedia, ja eräs vanhemmista ei enää halunnutkaan lapsensa näyttelevän elokuvassa.

Mitä meistä tuli on nähty jo Shanghaissa, Ranskassa, Irlannissa ja Suomessa. Suomalainen elokuva ilmeisesti kiinnostaa ihmisiä myös ulkomailla? Minkälaisen vastaanoton filmi on saanut festivaaleilla?

Uskomatontahan tässä on se, että Kiinan festivaaleilla saimme peräti neljä näytöstä isossa teatterissa. Siellä elokuvaamme verrattiin Trainspottingiin, joka sattuu juuri olemaan Danny Boylen ensimmäisiä tunnettuja leffoja. Ranskassa sain ehdokkuuden parhaaksi miespääosaksi.

Ulkomailla elokuvamme pärjää muihin suomalaisiin verrattuna suhteessa paremmin, koska siellä ei anneta lisäarvoa tunnetuista suomalaisista näyttelijöistä (koska niitä ei kukaan kuitenkaan tunne) eikä massiivisesta mainoskampanjasta (johon meillä ei ole rahkeita). Siellä kaikki leffat ovat samalla viivalla.

Edellinen elokuvasi Graffiti meissä päätyi Suomessa laajaan DVD-levitykseen ja kansainväliseen festivaalilevitykseen, mutta siitä huolimatta Suomen elokuvasäätiö (SES) kieltäytyi myöntämästä festivaalilevitystä varten kopiotukea Mitä meistä tuli -filmille. Mistä oikein oli kyse ja mikä onkantasi asiaan? Tulisiko harrastelijavoimin tehtyä elokuvaa tukea, jos ja kun se valitaan kansainvälisille filmifestivaaleille?

Lainaus säätiön nettisivuilta: "Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on tukea ja kehittää kotimaista elokuvatuotantoa ja elokuvien levittämistä ja esittämistä." Voidaan kysyä, että eikö elokuvan Mitä meistä tuli tukeminen nimenomaan kehittäisi suomalaista elokuvatuotantoa? Jo nyt suomalainen elokuva saa kauttamme näkyvyyttä Kiinaa ja Etelä-Afrikkaa myöten. Kuinka pitkälle voisimmekaan suomalaista elokuvaa viedä, jos meitä vielä tuettaisiin?

Nämä [Elokuvasäätiön] säännöt eivät kuitenkaan ole perustuslakiin hakattuja, vaan helposti muutettavissa mikäli SES niin parhaaksi katsoisi. Ja näistä huolimatta aion viedä elokuvan teattereihin, vaikka sitten ilman tukia.

Vastasit filmissä niin miespääosasta että ohjauksesta, käsikirjoituksesta, tuottamisesta ja leikkauksesta. Onko kyse siitä, että haluat kehittyä mahdollisimman monella osa-alueella, vai oletko kenties Maunu Kurkvaara -tyylisen elokuvanteon ystävä (eli haluat tehdä mahdollisimman paljon itse, koska näin voit pitää taiteellisen kontrollin itselläsi)?

Kyllä, taiteellisen puolen haluaisin pitää itselläni. Olen aina tehnyt elokuvani näin, se on toiminut hyvin ja siksi minun pikemminkin pitäisi perustella se, miksi muuttaisin tapaani. Mitä meistä tuli kasvoi projektina
kuitenkin niin isoksi, että pikkuhiljaa oli luovuttava osasta rooleista.

Tärkeä pointti on myös se, että monesti siinä ajassa, kun ohjeistaa toista tekemään, olisi itse tehnyt jo koko homman loppuun.

Leffa nähtiin Helsingissä Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaaleilla, jossa näytökset menivät hyvin kaupaksi. Missä filmi nähdään seuraavaksi ja onko DVD-levityksestä jo neuvoteltu?

Toivottavasti teattereissa. En näe mitään syytä, miksei leffa toimisi muiden leffojen joukossa isolla kankaalla.

Mitä seuraavaksi? Onko filmi poikinut jo hyviä työtarjouksia vai aiotko jatkaa leffojen tekemistä samaan, ilmeisen hyväksi osoittautuneeseen tapaan harrastajavoimin?

Tämän projektin merkeissä uppoaa vielä varmasti puolisen vuotta. Mitä sen jälkeen tapahtuu, en osaa sanoa.

Lisätietoa elokuvasta löytyy kotisivuilta osoitteesta www.mitameistatuli.fi. Tekijöiden edellinen elokuva Graffiti meissä on julkaistu DVD:llä Future Filmin toimesta.