Eniten Jusseja voittaneet elokuvat
Tulennielijä (1998)
Pirjo Honkasalon ohjaama ja MRP Matila Röhr Productionsin tuottama draama siskoksista toisen maailmansodan aikaan ja sen jälkeen ei saanut 15 000 katsojaa enempää, mutta saavutti festivaalimenestystä ulkomailla ja korjasi kotiin kahdeksan Jussi-palkintoa. Parhaan elokuvan tai ohjaajan Jussia se ei saanut, vaikka voittikin parhaasta naispääosasta (Elena Leeve), naissivuosasta (Tiina Weckström), kuvauksesta (Kjell Lagerroos), lavastuksesta (Tiina Makkonen), puvustuksesta (Auli Turtiainen-Kinnunen, Arja Könönen), leikkauksesta (Michal Leszczylowski, Bernhard Winkler), musiikista (Richard Einhorn) ja äänisuunnittelusta (Pekka Karjalainen, Kauko Lindfords). Lisäksi Tulennielijä oli ehdolla parhaan elokuvan ja ohjauksen kategorioissa sekä Vappu Jurkan naissivuosasta.
DVD-julkaisu: Nordisk Film
Paha maa (2005)
Tolstoin innoittama Paha maa on tuotantoyhtiönsä Solar Filmsin ainoa enemmän kuin kolme Jussia voittanut elokuva, mutta samalla myöskin yksi Jussien historian kahdesta elokuvasta, jotka on palkittu peräti kahdeksalla kipsisellä pystillä. Yli 150 000 katsojaa saanut filmi palkittiin parhaana elokuvana, Aku Louhimiehen ohjauksesta, Paavo Westerbergin, Mikko Koukin ja Louhimiehen käsikirjoituksesta, Samu Heikkilän leikkauksesta, Janne Laineen, Kirka Sainion ja Heikkilän äänisuunnittelusta, Tiina Kaukasen pukusuunnittelusta, Matleena Kuusniemen naissivuosasta ja Sulevi Peltolan miessivuosasta.
DVD-julkaisu: Disney, Nordisk Film
Rukajärven tie (1999)
Järjestyksessään neljäs Antti Tuurin romaaneista tehty filmatisointi ylsi koko 1990-luvun katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi yli 420 000 katsojallaan. MRP Matila Röhr Productionsin tuottaman elokuvan toinen tuottaja, Marko Röhr, oli tuottajana myös Pekka Parikan ohjaamissa Antti Tuuri -filmatisoinneissa Pohjanmaa (1988) ja Talvisota (1989). Tuurin teoksista on tehty viisi elokuvaa, joista kolme ovat voittaneet Jusseja yhteensä 16 kappaletta.
Olli Saarelan ensimmäinen suuren budjetin elokuva sai kaikkiaan kymmenen Jussi-ehdokkuutta ja lopulta voitti seitsemän; parhaasta elokuvasta, ohjauksesta, kuvauksesta (Kjell Lagerroos), leikkauksesta (Jukka Nykänen), musiikista (Tuomas Kantelinen), äänisuunnittelusta (Peter Nordström) ja lavastuksesta (Pertti Hilkamo). Peter Franzénin ja Irina Björklundin pääosaehdokkuudet sekä Taisto Reimaluodon sivuosaehdokkuus jäivät ilman palkintoa.
DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Nordisk Film
Elokuu (1956)
Matti Kassilan ohjaama ja F. E. Sillanpään romaanin pohjalta käsikirjoittama Elokuu oli hänen ensimmäinen elokuvansa Fennada-Filmille. Yhtenä aniharvoista suomalaisista elokuvista Cannesin filmifestivaalien pääpalkinnosta kilpaillut alkoholistidraama putsasi pöydän vuoden 1957 Jussi-gaalassa, kun se voitti kahta vaille kaikki kotimaisille pitkille elokuville jaetut Jussit.
Kassila palkittiin parhaasta ohjauksesta jo kolmannen kerran, Mauno Mäkelä parhaana tuottajana, Ahti Sonninen parhaasta musiikista, Esko Nevalainen kuvauksesta, Senni Nieminen naissivuosasta ja Emma Väänänen naispääosasta.
Sillanpään romaaneista on tehty seitsemän elokuvaa, joista kaksi ensimmäistä valmistuivat ennen Jussi-palkinnon perustamista. Lopuista viidestä neljä on palkittu Jussein, joita näille filmeille kertyi yhteensä 16 kappaletta.
DVD-julkaisu: Finnkino
Käpy selän alla (1966)
Mikko Niskasen kaksi ensimmäistä elokuvaa, Pojat (1962) ja Sissit (1963), pohjautuivat molemmat Paavo Rintalan romaaneihin. Edellinen vei kaksi Jussia, jälkimmäinen peräti neljä. Niskasen uran suurin Jussi-saalis tuli alkuperäiskäsikirjoitukseen pohjautuvasta Käpy selän alla -nuorisoelokuvasta, joka oli myöskin yksi 1960-luvun suosituimmista kotimaisista filmeistä.
Vuoden 1967 Jussi-gaala oli yksitoikkoinen: Käpy selän alla voitti kuusi palkintoa seitsemästä mahdollisesta, ainoastaan parhaan naispääosan palkinto meni toiselle filmille. FJ-Filmi Oy palkittiin parhaana tuottajana, Niskanen ohjaajana, Marja-Leena Mikkola käsikirjoittajana, Esko Nevalainen kuvaajana, Kaj Chydenius säveltäjänä ja Jukka Sipilä miesnäyttelijänä.
DVD-julkaisu: Finnkino
Talvisota (1989)
Pekka Parikan toinen elokuva ja samalla toinen Antti Tuuri -filmatisointi oli kallein siihenastisista kotimaisista, sai yli 600 000 katsojaa ja jäi silti tappiolle. Yli kolmetuntinen elokuva otettiin hyvin vastaan Jussi-mittelöissä, jossa se voitti kuusi palkintoa kymmenestä. Parikka palkittiin ohjauksesta, Taneli Mäkelä pääosasta, Vesa Vierikko sivuosasta, Paul Jyrälä ja työryhmä äänityksestä, Juha Tikka musiikista ja työvoittomaisesti Raimo Mikkola parhaana järjestäjänä.
Ulkomailla Talvisota kilpaili Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnosta, Kultaisesta karhusta.
DVD-julkaisu: Finnkino
Lunastus (1997)
Olli Saarelan esikoiselokuva, 78-minuuttinen ja alle 700 000 nykyeuron budjetilla tuotettu Lunastus sai vain reilut 3 000 katsojaa, mutta antoi lentävän lähdön ohjaajansa uralle. Hyvin harvoin nähty sisällissotadraama palkittiin Saarelan ohjauksesta, Saarelan ja Heikki Vuennon käsikirjoituksesta, Kari Heiskasen pääosasta, Tiina Kaukasen puvustuksesta (jaetusti Sagojogan ministerin kanssa), Risto Karhulan lavastuksesta (jaetusti Sagojogan ministerin kanssa) ja Tuomas Kantelisen musiikista.
Elokuvaa ei ole julkaistu DVD:llä.
Mies vailla menneisyyttä (2002)
Aki Kaurismäen Suomi-trilogian avausosa Kauas pilvet karkaavat (1996) voitti viisi Jussia ja toinen osa Mies vailla menneisyyttä (2002) vielä yhden enemmän. Historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-ehdokkuuden saanut suomalaisfilmi kilpaili Cannesin pääpalkinnosta, mutta voitti "vain" tuomariston pääpalkinnon, ekumeenisen tuomariston palkinnon, parhaan naisnäyttelijän ja parhaan koira(näyttelijä)n pystin.
Jussi-gaalassa Mies vailla menneisyyttä oli ehdolla seitsemässä kategoriassa, joista se lopulta voitti kuudessa; vain parhaan miespääosan ehdokkuus Markku Peltolan roolisuorituksesta jäi palkinnotta. Elokuva voitti parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen palkintojen lisäksi Timo Salmisen kuvauksesta, Timo Linnasalon leikkauksesta ja Kati Outisen naispääosasta.
DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Future Film, BD-julkaisu: Future Film
Musta jää (2007)
Koti-ikävällä (2005) debytoineen Petri Kotwican toinen pitkä elokuva Musta jää (2007) kilpaili Berliinin filmifestivaalien pääpalkinnosta, sai kotimaassaan yli 120 000 katsojaa ja voitti kuusi Jussia. Kotwica palkittiin parhaana ohjaajana ja käsikirjoittajana, itse elokuva vuoden parhaana, lisäksi Jukka Nykänen leikkauksesta, Eicca Toppinen musiikista ja Outi Mäenpää naispääosasta. Lisäksi elokuva oli ehdolla kolmessa Ria Katajan naispääosasta, Sara Paavolaisen naissivuosta ja Harri Rädyn kuvauksesta.
DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Future Film
Rare Exports (2010)
Jalmari Helanderin Suomeen sijoittuvan, mutta Norjassa kuvatun Rare Exports -jouluelokuvan idea on lähtöisin Helanderin aiemmista lyhytelokuvista. Vuoden 2011 Jussi-gaalan pääpalkinnot menivät toiseen osoitteeseen, mutta Rare Exports palkittiin kuitenkin Mika Orasmaan kuvauksesta, Kimmo Taavilan leikkauksesta, Tuomas Seppäsen, Timo Anttilan ja Jussi Hongan äänisuunnittelusta, Juri ja Miska Sepän musiikista, Saija Siekkisen pukusuunnittelusta ja ohjaajan itsensä suunnittelemasta lavastuksesta.
DVD- ja BD-julkaisu: SF Film
Le Havre (2011)
Aki Kaurismäen viimeisin elokuva oli ranskankielinen ja kokonaan Ranskassa kuvattu tarina ranskalaisista, mutta sen päätuottajamaa oli Suomi ja päätekijät suomalaisia. Jussi-gaalassa sitä muistettiin kuudella palkinnolla; parhaasta elokuvasta, ohjauksesta, käsikirjoituksesta, Timo Salmisen kuvauksesta, Timo Linnasalon leikkauksesta ja Elina Salon naispääosasta. Kuudella Jussilla palkitun Mies vailla menneisyyttä -filmin jälkeen Le Havre on Kaurismäen ohjaustöistä Suomessa parhaiten menestynyt.
DVD- ja BD-julkaisu: Future Film
Betoniyö (2013)
Kahdeksen Jussia voittaneen Tulennielijän (1998) jälkeen Pirjo Honkasalo siirtyi takaisin dokumenttielokuvien pariin, eikä ohjannut pitkää näytelmäelokuvaa viiteentoista vuoteen. Kun sellainen lopulta valmistui, ohjaajan elämänkumppanin Pirkko Saision romaanin pohjalta, sai mustavalkoisena kuvattu Betoniyö olla jälleen Jussi-gaalassa illan suurin voittaja. Betoniyö palkittiin parhaana elokuvana ja parhaasta ohjauksesta sekä Peter Flinckenbergin kuvauksesta, Niels Pagh Andersenin leikkauksesta, Jan Alvermarkin äänisuunnittelusta ja Pentti Valkeasuon lavastuksesta. Lisäksi se oli ehdolla parhaasta käsikirjoituksesta, mies- ja naissivuosista sekä pukusuunnittelusta.
DVD-julkaisu: Scanbox
Katupeilin takana (1949)
Suomen elokuvahistorian tuottelian ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja Toivo "T. J." Särkkä ohjasi Jussien perustamisen jälkeen lähes kolmekymmentä elokuvaa, mutta nämä voittivat yhteensä vain viisitoista Jussia. Viisi niistä tuli Katupeilin takana -komedialla (1949), Seere "Serp" Salmisen oman näytelmänsä pohjalta käsikirjoittamalla epookilla, joka palkittiin parhaasta ohjauksesta, Eeva-Kaarina Volasen naispääosasta (jaetusti Hallin Jannen kanssa), käsikirjoituksesta, Esko Töyrin kuvauksesta (jaetusti Rosvo Roopen ja Hallin Jannen kanssa) ja Uuno Laakson miessivuosasta.
DVD-julkaisu: Finnkino
Omena putoaa (1952)
Yli 40 elokuvaa ohjanneen Valentin Vaalan uran suurin Jussi-menestys oli Mika Waltarin näytelmään pohjautunut Omena putoaa (1952), jonka tuotantopäätökseen lienee vaikuttanut Vaalan edellisvuotisen Waltari-filmatisoinnin Gabriel, tule takaisin (1951) hyvä yleisömenestys ja kolme Jussia. Vaalan kolmas ja viimeinen Waltari-filmatisointi palkittiin parhaasta ohjauksesta, Waltarin käsikirjoituksesta, Tauno Palon miespääosasta, Senni Niemisen naissivuosasta ja Pentti Viljasen miessivuosasta.
Jussien perustamisen jälkeen Waltarin romaaneista ja näytelmistä on tehty yhdeksäntoista elokuvaa, joista kaksi ovat ulkomaisia. Waltari-filmatisoinnit ovat voittaneet yhteensä 18 Jussia.
Elokuvaa ei ole julkaistu DVD:llä.
Tuntematon sotilas (1955)
Suomen kaikkien aikojen katsotuin elokuva ei esittelyitä kaipaa, mutta todettakoon, että se oli myös siihenastisista kotimaisista pisin ja kallein. Jussi-gaalassa elokuvan tiimoilta palkittiin T. J. Särkkä parhaana tuottajana, Edvin Laine ohjaajana, Juha Nevalainen käsikirjoittajana (myös Silja – nuorena nukkuneesta) sekä Veikko Sinisalo ja Åke Lindman miesnäyttelijöinä. Lisäksi Armas Vallasvuo ja paremmin kuvaajana tunnettu Osmo Harkimo saivat erikois-Jussin elokuvan leikkauksesta.
Väinö Linnan romaaneista on tehty seitsemän elokuvaa, joista neljä on palkittu Jussein, joita on kertynyt yhteensä 13 kappaletta.
DVD-julkaisu: Finnkino
Punainen viiva (1959)
Kuusi Jussia voittaneen Elokuun jälkeen Matti Kassilan ja Fennada-Filmin yhteistöistä eniten palkittiin Ilmari Kiannon Punaisen viivan elokuvasovitusta, joka oli jatkoa Fennadan 1950-luvulla harjoittamalle klassikkokappaleiden filmatisoinneille. Vuoden 1959 Jussi-gaalassa kilpailu käytiin kahden filmin, Jack Witikan Mies tältä tähdeltä -alkoholistidraaman (1958) ja Kassilan köyhälistönkuvauksen välillä, näiden voittaessa joka ainoan illan aikana kotimaisille pitkille elokuville jaetun palkinnon. Witikan filmille meni parhaan ohjauksen, kuvauksen ja naispääosan pystit, Punainen viiva sai Jussinsa Kassilan käsikirjoituksesta, Osmo Lindemanin musiikista, Holger Salinin miespääosasta, Rakel Laakson naissivuosasta ja Jussi Jurkan miessivuosasta.
Kiannon romaaneista on lisäksi filmattu Ryysyrannan Jooseppi (1955), joka voitti kaksi Jussia.
Elokuvaa ei ole julkaistu DVD:llä.
Aika hyvä ihmiseksi (1977)
Yli 700 000 katsojaa saaneen Maa on syntinen laulu -filmin jälkeen Rauni Mollberg tarttui kevyempään aiheeseen, Aapelin, Toivo Pekkasen ja Olavi Siippaisen teksteihin pohjautuneeseen komediaan Aika hyvä ihmiseksi, joka sekin sai 170 000 katsojaa. Vuoden 1978 Jussi-gaalassa Aika hyvä ihmiseksi palkittiin Mollbergin ohjauksesta, Raili Veivon ja Irma Seikkulan naisnäyttelijäsuorituksista sekä Toivo Mäkelän miesnäyttelijäsuorituksesta. Vuoden 1981 Jussi-gaalassa Mollberg sai parhaan tuottajan palkinnon kolmesta siihenastisesta elokuvastaan, joka nosti Aika hyvä ihmiseksi -filmin Jussi-saldon viiteen.
DVD-julkaisu: Finnkino
Kauas pilvet karkaavat (1996)
Matti Kassilan jälkeen Aki Kaurismäen elokuvat ovat voittaneet eniten Jusseja, mutta ensimmäinen suuri palkintosaalis Kaurismäen elokuvalle tuli vasta Kauas pilvet karkaavat -draamalla (1996), ohjaajansa 14. pitkällä elokuvalla. Cannesin pääpalkinnosta kilpaillut filmi palkittiin kotimaassa parhaana elokuvana, parhaasta ohjauksesta ja käsikirjoituksesta, Kati Outisen naispääosasta ja Elina Salon naissivuosasta.
DVD-julkaisu: Sandrew Metronome, Future Film, BD-julkaisu: Future Film
Kuningasjätkä (1998)
Samassa Jussi-gaalassa Pirjo Honkasalon kahdeksan Jussia voittaneen Tulennielijän (1998) kanssa palkintoja rohmusi Markku Pölösen kolmas pitkä elokuva Kuningasjätkä, joka palkittiin niissä viidessä kategoriassa, joissa Tulennielijä ei voittanut. Pölösen filmi palkittiin parhaana elokuvana, ohjauksesta, Pölösen käsikirjoituksesta, Pertti Koivulan miespääosasta ja Peter Franzénin miessivuosasta. Tulennielijään nähden Kuningasjätkän yleisömenestys oli ylivoimainen; yli 275 000 katsojaa.
DVD-julkaisu: Disney
Joki (2001)
Kolmella Jussilla palkitulla Sairaan kauniilla maailmalla (1997) debytoineen Jarmo Lampelan kolmas pitkä elokuva voitti kaikkiaan viisi Jussia ja oli lisäksi ehdolla kolmessa muussa kategoriassa. Joki voitti parhaan elokuvan ja ohjauksen palkintojen lisäksi Lampelan käsikirjoituksesta, Kimmo Taavilan leikkauksesta ja Pekka Karjalaisen äänisuunnittelusta.
DVD-julkaisu: Sandrew Metronome
Koirankynnen leikkaaja (2004)
Kuningasjätkän lisäksi Markku Pölösen elokuvista Veikko Huovis -filmatisointi Koirankynnen leikkaaja (2004) on voittanut viisi Jussia. Pölönen palkittiin parhaasta elokuvasta (yhdessä Kari Saran kanssa), ohjauksesta ja käsikirjoituksesta, Kari Sohlberg kuvauksesta ja Peter Franzén miespääosasta. Lisäksi elokuva oli ehdolla Minna Santakarin suunnittelemasta lavastuksesta.
DVD-julkaisu: Disney
Valkoinen kaupunki (2006)
Yli 150 000 katsojaa saaneen ja kahdeksan Jussia voittaneen Pahan maan (2005) jälkeen Aku Louhimies ohjasi Valkoisen kaupungin (2006), Irtiottoja-televisiosarjaan pohjautuvan draaman, joka sai alle 6 000 katsojaa, mutta kylläkin viisi Jussia. Tällä kertaa palkittavana olivat ohjaaja Louhimies, käsikirjoittajat Paavo Westerberg ja Mikko Kouki, leikkaaja Samu Heikkilä, naispääosan näytellyt Susanna Anteroinen sekä miespääosassa nähty Janne Virtanen.
DVD-julkaisu: Disney, Nordisk Film
Puhdistus (2012)
Sofi Oksasen erittäin hyvin menestyneeseen ja Finlandia-palkittuun romaaniin pohjautuva Puhdistus sai yli 200 000 katsojaa ja kahdeksan Jussi-ehdokkuutta, joista se lopulta voitti viisi. Pääpalkinnot menivät sivu suun, mutta Antti J. Jokisen ensimmäinen suomalainen elokuva palkittiin kuitenkin Rauno Ronkaisen kuvauksesta, Riikka Virtasen maskeeraussuunnittelusta, Kirka Sainion äänisuunnittelusta sekä Laura Birnin naispääosasta ja Liisi Tandefeltin naissivuosasta.
DVD- ja BD-julkaisu: Nordisk Film