Matti Kassila kirjoittamassa uutta elokuvaa

Professori Matti Kassila on saanut Suomen Elokuvasäätiöltä käsikirjoittamistukea Suomen kohtalonhetket -nimiselle käsikirjoitukselle, joka kuvaa toista maailmansotaa ja välirauhaa Suomen johtajien kautta. Henkilöistä tarinassa mukana ovat mm. sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim, sisäministeri Urho Kekkonen, presidentti Kyösti Kallio, pääministeri Risto Ryti ja ulkoministeri Väinö Tanner.

88-vuotias Kassila on tehnyt edellisen elokuvansa vuonna 1994. Yli 30 pitkää elokuvaa ohjannut mestari tunnetaan parhaiten kirjallisuuslähteisiin perustuvista elokuvistaan, kuten Komisario Palmuista, Elokuusta ja Punaisesta viivasta, sekä radioreportaasiin perustuneesta komediasta Radio tekee murron (1951).  Käsikirjoittajana Kassila on ollut mukana valtaosassa omista elokuvistaan ja mm. Mikko Niskasen Sisseissä (1963) ja Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla -filmatisoinnissa (1968).

Käsikirjoittajana Kassila on voittanut Jussit elokuvista Radio tekee murron (1951, yhdessä Aarne Tarkaksen kanssa) ja Kaasua, komisario Palmu! (1961, yhdessä Kaarlo Nuorvalan kanssa). Kaikkiaan seitsemän Jussia voittanut, Kultainen karhu- ja Kultainen palmu -ehdokkuuksinkin huomioitu Kassila sai elämäntyö-Jussin ja professorin arvonimen vuonna 2011.

Kassilan lyhyt esittely käsikirjoituksestaan:

"Käsikirjoitukseni alkaa, kun sisäministeri Kekkoselle tulee Terijoelta rajavartioston päällikön puhelu: Kronstadtin tykit ampuvat Terijokea ja rajan yli tulee joukkoja. Ja loppuu siihen, kun presidentti Kyösti Kallio kuolee joulun alla Helsingin asemalla sotamarsalkka Mannerheimin käsivarsille. Mainitsen myös, että samana päivänä Hitler allekirjoittaa Berliinissä ns. Barbarossa-suunnitelman, joka merkitsi seuraavana keväänä hyökkäystä Neuvostoliittoon.

Katson sotaa ja välirauhaa johtajien kautta, Kallion, pääministeri Rytin, ulkoministeri Väinö Tannerin, Mannerheimin ja muiden vähäisempien roolien kautta. Sitä ei ole koskaan tähän mennesssä tehty. Tanner, Ryti kertovat katsojille suoraan asioista ja liittyvät sitten muiden joukkoon toimijoiksi. Koko tapahtumasarja on erittäin mielenkiintoinen, kun muistetaan, että Stalin nimitti 1.12.1939 Terijoen hallituksen ja sanoi Suomen hallituksen paenneen tuntemattomaan paikkaan. Stalin oletti, että armeijassa olevat työväen edustajat karkaavat puna-armeijan puolelle ja kohta marssitaan Helsinkiin. Yllätys oli, että kaikki, jopa kommunistit, taistelivat urhoollisesti puna-armeijaa vastaan, pitivät puoliaan pääasemissa kaksi kuukautta ja saavuttivat suuria voittoja. Kesti kauan, ennen kuin Stalin oli niellyt kaiken ja päästiin rauhantunnusteluihin Tukholman kautta. Tottakai puna-armeija lopulta mursi linjat, kun se oli kerännyt valtavan panssari- ja tykistövoiman ja kykeni murtautumaan Summassa pääaseman läpi. Niinpä tilanne tuli kriittiseksi ja oli pakko tehdä kova rauha."