Blu-ray-arvostelu: John Carpenterin Pako New Yorkista (1981) upeampana kuin koskaan aikaisemmin

Adrienne Barbeau ja Kurt Russell.

Vuosina 1976–1994 John Carpenter ohjasi kaksitoista elokuvaa, joista yhtä lukuun ottamatta jokainen on lajityyppinsä valioita ja osa kiistattomia mestariteoksiakin. Yhtä pitkää ja korkeatasoista onnistumisten putkea ei monella ohjaajalla ole.

Carpenterin elokuvan tunnistaa välittömästi niiden vahvasta, unenomaisesta tunnelmasta, jonka hän on usein luonut samoja osasia hyödyntäen. Tapahtumat sijoittuvat yöaikaan ja pienelle alueelle, joka saattaa olla urbaanissa miljöössä ja tuntuu silti omalta maailmaltaan. Elokuvan hiljainen ääniraita, usein syntentisaattoripainotteinen musiikki, tummanpuhuva ja taitavasti valaistu scope-kuva sekä toisinaan verkkainenkin kerronta ovat kaiken keskipisteessä. Roolihahmojen kehitys, monitasoinen tarina saati logiikka eivät ole tärkeitä.

Kaikki tämä ja paljon muuta on läsnä myös Carpenterin uran viidennessä valkokangaselokuvassa Pako New Yorkista (1981), joka on malliesimerkki high concept -tuotteesta. Tapahtumat sijoittuvat tulevaisuuteen vuoteen 1997, jolloin rikollisuus rehottaa ja New Yorkin kaupungista on tehty avovankila vailla vartijoita. Kaupungin rajojen sisäpuolelle päätyy Yhdysvaltain presidentti (Donald Pleasence), joka pelastautuu kaapatusta yksityiskoneestaan eräänlaisen kapselin avulla. Presidentti joutuu välittömästi rikollisten vangiksi, mukanaan ydinaseohjelmaan liittyvää materiaalia, joka saattaisi pelastaa maailman uhkaavalta suurvaltojen väliseltä ydinsodalta.

Presidentin pelastajaksi värvätään juuri New Yorkin porteille kahleissa saapunut Snake Plissken (Kurt Russell). Plissken, kavereitten kesken Snake, on maailmaa vihaava entinen sotilas, joka on eksynyt rikosten polulle ja menettänyt vapautensa. Nyt hän saa tilaisuuden hankkia sen takaisin: Snaken on mentävä muurin yli New Yorkiin, etsittävä presidentti, tuotava tämä vapauteen ja ennen kaikkea pelastettava ydinaseohjelmaan liittyvä c-kasetti. Aikaa on 24 tuntia.

Snake. Kuva: Future Film

Yhteistyö oli Carpenterin ja Russellin toinen televisiolle tehdyn Elvis-elokuvan (1979) jälkeen. Russellin uran kehityksen kannalta Snaken rooli oli erittäin tärkeä, sillä entisenä lapsitähtenä hän oli viettänyt aikuisvuotensa lähinnä tv-sarjojen vierailevan tähden rooleissa. 30-vuotias Russell oli täydellinen valinta Snakeksi, joka on samanaikaisesti kyyninen ja hauska, miehekäs ja poikamainen sekä ennen kaikkea tilanteen tasalla, vitsissä mukana.

Vanhojen elokuvien ystävänä Carpenter nappasi elokuviinsa mukaan näyttelijäveteraaneja. Halloween – naamioiden yön (1978) tohtori Loomisia näytellyt Donald Pleasence on nyt vaihteeksi hauskassa roolissa moraalittomana ja nynnynä presidenttinä. Lee Van Cleef on vankilanjohtajana sama yksiulotteinen kova kundi kuin aina ennenkin ja hyvä sellaisena, mutta yhteistyö Carpenterin kanssa jäi kertaluontoiseksi.

Pako New Yorkista -elokuvan näyttelijäkaartiin kuuluvat myös Ernest Borgnine sympaattisena taksikuskina, Harry Dean Stanton pelkuruuttaan viisaudeksi luulevana roistona nimeltä Brain ja Isaac Hayes alamaailman johtajana, jossa yhdistyvät sutenöörin ja psykopaatin huonoimmat puolet. Carpenterin silloinen vaimo ja Usvasta (1980) tuttu Adrienne Barbeau näyttelee elokuvan ainoan naisroolin Brainin pelottomana tyttöystävänä, joka tuo humoristiseen äijäseikkailuun oman tärkeän lisänsä.

Carpenter teki Halloweenin runsaalla neljännesmiljoonalla, joten Pako New Yorkista -elokuvan kuuden miljoonan dollarin budjetti oli jopa ruhtinaallinen hänen mittapuullaan. Silti se ei ollut juuri mitään: samanvuotisista elokuvista esimerkiksi Kultalampi maksoi 15 miljoonaa, vaikka sen suurin toimintakohtaus on se, kun Henry Fonda nousee tuoliltaan. Pako New Yorkista -elokuvassa on laajoja miljöitä, jotka on huolella lavastettu ja patinoitu. Vaikutelma on todella hieno ja elokuvan maailma, New York avovankilana vuonna 1997, tuntuu yhtä loputtomalta kuin se ilo, jota tämäkin Carpenterin elokuva tarjoaa.