Veturimiehet heiluttaa (1992)

Ohjaaja Kari Paljakan ja käsikirjoittaja Juha Lehtovuoren esikoispitkä Veturimiehet heiluttaa on yksi 1990-luvun lamavuosien harvoista hyvistä, aikaa kestäneistä kotimaisista elokuvista. Kun se nyt vihdoinkin julkaistaan DVD:llä, on lähdemateriaalina käytetty huippuluokan digikopiota, eikä DVD:n kuvanlaatua voi olla kehumatta.

1970–1990-lukujen Poriin ja vähän Helsinkiinkin sijoittuva elokuva kertoo kahdesta kaveruksesta, radan lähellä kasvaneista Harrista (Santeri Kinnunen) ja Heikistä (Samuli Edelmann), jotka ovat ystäviä pikkupojista lähtien ja tekevät verivalankin. Vuodet vierivät, pojat käyvät peruskoulun loppuun ja siirtyvät toisen asteen opintoihin. Harri menee lukioon, Heikki ammattikouluun. Jos he olisivat tyttöjä, tietäisitte varmasti, mikä vanha vitsi pätisi näihin poikiin.

Poikien lapsuudesta aina koulujen päättymiseen saakka matkaava elokuva kertoo kahden samanlaisen pojan aikuistumisesta: toinen vakavoituu ja luo akateemisen uran, toisella nuoruus ja kapinallisuus jää päälle loppuelämäksi. Kuvaus lapsuudenystävien aikuistumisesta on kliseinen juuri siksi, koska se on niin totta. Katsojan tehtäväksi jää valita näistä kahdesta aikuistuvasta nuoresta se,  johon on helpompi samastua, vaikka kummassakin päähenkilössä on samoja ominaisuuksia.

Ensimmäiset suuret elokuvaroolinsa tekevät Kinnunen ja Edelmann ovat loistava kaksikko, vaikka Edelmann vetää liikaakin James Deanin roolia elokuvan alkupuolella. Elokuvan ainoa tärkeä naisrooli on varattu Liisa Mustoselle, jonka näyttelemä kuvankaunis Sari on itsestäänselvä kohtalokas nainen Harrin ja Heikin ystävyydelle.

Veturimiehet heiluttaa oli ohjaaja Kari Paljakan ensimmäinen ja kuvaaja Timo Heinäsen kuudes pitkä elokuva. Jälki on sen näköistä: innokkuudella ja taidolla tehtyä sävykästä elokuvaa niin tarinan kuin visuaalisen ilmeenkin osalta. Veturimiehet heiluttaa oli vuoden 1992 kotimaisista ensi-illoista kolmanneksi katsotuin, mutta siitä huolimatta Paljakka on sen jälkeen ohjannut vain kaksi pitkää elokuvaa teatterilevitykseen. Se on ikävää ja selkeä menetys kotimaiselle elokuvataiteelle. Käsikirjoittaja Lehtovuori sen sijaan ei ole tehnyt yhtäkään elokuvaa tämän esikoistyönsä jälkeen.

 
LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU

Elokuvan kesto on merkitty DVD:n takakanteen väärin: oikea pituus on 82 minuuttia (25 kuvan sekuntinopeudella).