Elämältä kaiken sain (2015) [Blu-ray]

Petri Karran Kotiinpaluu-nimiseen romaaniin pohjautuva Elämältä kaiken sain on ohjaaja Mika Kaurismäen ja Vesa-Matti Loirin toinen yhteinen näytelmäelokuva. Edellinen filmi, Tie pohjoiseen (2012), sai neljännesmiljoonaa katsojaa ja oli hyvää viihdettä, mutta Elämältä kaiken sain ei saanut sataakaantuhatta katsojaa, koska se ei ole hyvää viihdettä.

Siinä missä Tie pohjoiseen oli nimensä mukaisesti tie-elokuva ja jatkuvassa liikkeessä, Elämältä kaiken sain tapahtuu pääasiassa vain yhdessä talossa ja sen lähistöllä. Loirin näyttelemä Urho on ikääntyvä ja monien sairauksien mies, joka elelee yksin vanhassa talossaan pitkälti pyörätuoliin sidottuna. Urhon ja hänen tyttärensä Tiinan (Armi Toivanen) välit ovat kylmenneet viimeistään äidin kuoleman jälkeen, eikä tytär vaikuta käyvän erityisen usein isäänsä katsomassa. Nyt hän kuitenkin tulee kyläilemään mukanaan uusi miesystävänsä Tomi (Peter Franzén) ja tämän goottivaiheessa oleva teini-ikäinen tytär Emilia (Lenita Susi). Nähtyään isänsä tilan Tiina päättää muuttaa isänsä luo Tomin ja Emilian kanssa, panna paikat kuntoon ja toimia isänsä omaishoitajana. Nelikon ankeaa yhteiseloa saapuu muuttamaan remonttimies Kake (Jani Volanen), joka on jo iskenyt silmänsä Tiinaan ja yrittää estoissa iskeä tätä Tomin silmien alla.

Tiina on sitoutumiskammoinen, äkkipikainen ja ärsyttävä päähenkilö, jonka vastakohta Tomi taasen  persoonaton, toisia miellyttämään pyrkivä varakas työtön, jonka teini-ikäinen tytär on yksinkertaisesti vain teini-ikäinen tytär. Emilia ja Urho, nuori ja vanha, löytävät heti yhteisen sävele. Pikkusikareita polttava, jatkuvassa pienessä pöhnässä pysyvä Urho elää elämäänsä kuin viimeistä päivää eikä pahemmin murehdi Alzheimeristaankaan.

Paljastamatta sen enempää elokuvan sisällöstä, on pakko todeta, että Elämältä kaiken sain matkaa loppuaan kohti romanttisten tarinoiden kliseitä noudattaen – ja sitten mennen niin erikoisiin suuntiin, että lopputulosta on vaikea kategorisoida mihinkään yksittäiseen genreen, joka itsessään ei ole lainkaan huono juttu, jos se vain toimisi. Filmin sisällön värikkyys muistuttaa melko paljon Kaurismäen Haarautuvan rakkauden taloa (2009), joka sekin pohjautui Karran romaaniin ja oli Kaurismäen ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoittama. Erittäin hyvässä Haarautuvan rakkauden talossa avioero karkaa käsistä hieman samaan tapaan kuin yhteiselo tässä uudemmassa elokuvassa.

LISÄMATERIAALI

Traileri ja teaseri.

BLU-RAY-JULKAISU