maailmanympari1signebrander
Atelier Apollon ja Maailman ympäri -elokuvateatterin talo Mikonkatu 5:ssä vuonna 1909. Kuvannut Signe Brander. (Hgin kaupunginmuseo)

Insinööri Karl Emil Ståhlberg (1862–1919) oli tunnettu mies jo ennen kuin hänen serkustaan tuli Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti. 1880-luvun lopulla Atelier Apollo -nimisen valokuvaamon perustanut Ståhlberg toi häämatkaltaan Pariisista mukanaan Pathén filmiprojektorin ja muutamia filmejä, joita hän alkoi esittää Helsingin Ylioppilastalolla tammikuussa 1897. Elokuvakameran ja -projektorin keksineitten Lumièren veljesten elävien kuvien kiertue oli käynyt Suomessa jo kesällä 1896, mutta Ståhlberg oli silti ensimmäisiä elokuva-alan yrittäjiä Suomessa.

Huhtikuun 3. päivänä 1904 Ståhlberg avasi Suomen ensimmäisen kiinteän elokuvateatterin, joka oli siis toimitilojensa ainoa käyttäjä ja haltija. Maailman ympäri -nimen saanut teatteri sijaitsi Atelier Apollon alakerrassa Mikonkatu 5:ssä, vuonna 1900 valmistuneessa kivitalossa. Yhä uljaana seisovassa talossa on toiminut jo yli puolen vuosisadan ajan Aleksi 13 -vaatekauppa.

Avajaisten alla Ståhlberg mainosti teatteriaan pääkaupungin lehdissä kertomalla, kuinka "laitoksessa näytetään skioptikonilla ja bioskoopilla näköaloja maan eri osista, kuvia aurinkokunnasta, paljaalle silmälle näkymättömiä basilleja ja mikroobeja, kuten  elämä vesipisarassa, 'elävä' juusto, verenkierto y.m." Ohjelmisto oli ilmeisen heikkoa, mutta onneksi sitä oli paljon. Ensimmäisellä viikolla lippujen hinnat olivat 75 ja 50 penniä, lapsilta 35 ja 25 penniä. Inflaatioon suhteutettuna 75:n pennin lippu vastaa nykyrahassa 3,50:tä euroa, jolla sai siis katsella kolmen vartin verran lyhyitä filminpätkiä.

Samana vuonna Maailman ympäri -teatterin avajaisten kanssa nähtiin myös tiettävästi ensimmäiset Suomessa kuvatut filmit, jotka olivat lyhyitä, dokumentaarisia tuokiokuvia. Ståhlberg alkoi itse tuottaa uutiskatsauksia muutama vuosi myöhemmin, ja oli siinä ohessa rahoittamassa myös ensimmäistä suomalaista näytelmäelokuvaa, Salaviinanpolttajia (1907).

Ståhlberg myi Maailman ympäri -teatterin ennen vuosikymmenen vaihtumista, ja sen toiminta loppui ilmeisesti joulun jälkeen 1914.

maailmanympari2vainokannisto
Elokuvan 50-vuotisjuhlan aikaan SF:n studioilla järjestettiin Elokuvamessut, joissa oli esillä myös Maailman ympäri -teatterin "konehuone". Näyttelyosaston esineistö oli peräisin Oscar Lindelöfiltä (1887–1954), suomalaisen elokuvauksen pioneerilta ja Maailman ympäri -teatterin koneenkäyttäjältä. Vastaava projekti on nykyään talletettuna KAVI:n kokoelmiin. Kuvaaja Väinö Kannisto, 1945. (Hgin kaupunginmuseo)

maailmanympari3vainokannisto
Samoilla Elokuvamessuilla oli myös Maailman ympäri -teatterin upea lavaste, joka oli SF:n lavastajien käsialaa. Kuvaaja Väinö Kannisto, 1945. (Hgin kaupunginmuseo)

maailmanympari4vainokannisto
Elokuvamessujen Maailman ympäri -teatteriin pääsi myös sisälle elokuviin. Kuvaaja Väinö Kannisto, 1945. (Hgin kaupunginmuseo)

Ensi-illat

Keskiviikko 11.12.

ilmestyskirjanytjuliste

Perjantai 13.12.

westernstarsjuliste jouluiloaukrainaanjuliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

jouluiloaukrainaanjuliste terasleiditjuliste helenejuliste2 heinahattuvilttitossujaarhakkakoululainenjuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja