PAPILLON
Yhdysvallat / Ranska 1973

Ohjaus: Franklin J. Schaffner
Käsikirjoitus: Dalton Trumbo, Lorenzo Semple Jr.
Tuotanto: Franklin J. Schaffner, Robert Dorfmann
Pääosissa: Steve McQueen, Dustin Hoffman

2 tuntia 31 minuuttia

Vankilapakoelokuvat ovat eskapismia parhaimmillaan – monessakin mielessä. On kuitenkin mahdotonta päättää, kumpi tuon lajityypin teoksista on lopulta se parhain: John Sturgesin Suuri pakoretki (1963) vai Franklin J. Schaffnerin Papillon (1973). Yhteistä elokuville on niiden suuri tähti, Steve McQueen, joka Papillonissa tekee vuosikymmenen parhaimpiin kuuluvan roolisuorituksen ja todistaa todellakin osaavansa näytellä.

Apinoiden planeetan ja Pattonin aikaisemmin ohjanneen Schaffnerin elokuva perustuu Henri Charrièren elämäntarinaan, jonka totuudenmukaisuutta on uskallettu epäillä jo kauan. Vain muutama kuukausi Charrièren kuoleman jälkeen valmistuneessa elokuvassa Papilloniksi eli perhoseksi kutsuttu Henri (McQueen) viettää elämäänsä vankeudessa vuodesta ja vankilasta toiseen. Ympäröivän luonnon, muiden vankien ja vartijoiden takia erittäin hengenvaaralliseksi  luettavaan vankilaan hän saa seurakseen viisaan, mutta epäkäytännöllisen tulokkaan Louisin (Dustin Hoffman) ja heidän välilleen muodostuu hieno ystävyys, jota edes vuosikymmenien vankeus ja lukuisat epäonnistuneet pakoyritykset eivät onnistu murtamaan.

Kauniisti loppuvassa elokuvassa kuvataan Henrin ja Louisin ystävyyden, vankeuden ja pakoyritysten lisäksi yhteiskunnan julmuutta: nämä miehet ovat vankeudessa teoista, jotka eivät ole moraalisestikaan kovinkaan vakavia, mutta niistä maksaakseen heidän on menetettävä koko elämänsä. Henri on – omien sanojensa mukaan – lavastettu syylliseksi murhaan, kun taas Louis on väärentäjänä aiheuttanut mittavia tappioita lukuisille ranskalaisille. Näistä teoista ei silti pitäisi joutua maksamaan niin raskaasti kuin tämä kaksikko joutuu.

Schaffnerin mestarillisesti ohjaama elokuva tarjoaa paljon jokaisella osa-alueellaan. Sen kuvallinen anti on rikasta hallusinaatiojaksoja myöten, näyttelijätyö virheetöntä, tarina sisältörikas ja päähenkilöt sellaisia, joiden kohtaloista katsoja välittää. Synkkään tarinaan on mahdutettu mukaan myös pieni annos huumoria, joka on sitäkin hauskempaa.

Papillonin ainoa heikkous on liian mustavalkoinen kuva sivistyneestä ihmisistä: joka ainoa, nunnia myöten, on valmis pettämään tutun ja tuntemattomankin, jos siitä itse hyötyy edes vähäisessä määrin. Elokuvassa nähdyt alkuasukkaat ja yhteiskunnan hylkäämät ihmiset sen sijaan käyttäytyvät siten kuin ihmisten toivoisikin.


LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.


BLU-RAY-JULKAISU

Julkaisija: Atlantic Film
Tekstitys: Suomi, norja, tanska, ruotsi
Ääni: DTS 5.1 Surround
Kuva: 16:9 (2.35:1)
Levyjä: 1
Ikäraja: 15

 

Julkaistu myös DVD:llä.

Arvostelun kuvat ovat alkuperäisiä lehdistökuvia, eivät siis kuvankaappauksia BD:ltä.

Osta tämä elokuva

 |