TYTTÖ KUUNSILLALTA
Suomi 1953

Ohjaus: Matti Kassila
Käsikirjoitus: Matti Kassila, Hella Wuolijoki
Tuotanto: T.J. Särkkä / Oy Suomen Filmiteollisuus (SF)
Pääosissa: Ansa Ikonen, Joel Rinne

1 tunti 33 minuuttia


Keuruulaissyntyinen Matti Kassila (s. 1924) teki debyyttinsä pitkän elokuvan ohjaajana vuonna 1949 Oy Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa, jolle hän oli jo aikaisemmin ohjannut lyhytelokuvia, -dokumentteja ja mainosfilmejä. Yhtiön pääjohtaja T.J. Särkkä uskoi Kassilan kykyihin, eikä Kassila pettänyt kokeneen filmimiehen luottamusta. Vuonna 1950 Kassila sai ohjata Tauno Palon tähdittämän Professori Masan ja juuri DVD:llä julkaistun Maija löytää sävelen, mutta lopullisen läpimurtonsa hän teki hittifilmi Radio tekee murron myötä vuonna 1951. Kassilalle ohjaus-Jussin ja Aarne Tarkaksen kanssa jaetun käsikirjoitus-Jussin tuoneen filmin jälkeen hän ohjasi SF:lle Lakeuksien lukon (1952), jota seurasi Kassilan, Tarkaksen & kumppaneiden tuotantoyhtiön yhdessä Teuvo Tulion kanssa tuottama Radio tulee hulluksi (1952). Paluun SF:lle Kassila teki vuonna 1953 Tyttö kuunsillalta -elokuvan ohjaajana vuonna 1953.

Tyttö kuunsillalta on Hella Wuolijoen radiokuunnelmaan perustuva romanttinen draama kahdesta keski-ikäisestä helsinkiläisestä, joita yhdistää yksi kesäilta 26 vuoden takaa. Vuorineuvos Erik Ramberg (Joel Rinne) elää yksinäistä elää alkoholismia sairastavan vaimonsa (Kerstin Nylander) kanssa, josta hän toivoisi ulospääsyä. He eivät enää rakasta toisiaan, mutta Erik ei kuitenkaan haluaisi luopua yhdessä vaimonsa isän kanssa rakentamasta yhtiöstä, josta puolet menisi automaattisesti avioeron myötä Tukholmaan muuttoa suunnittelevalle vaimolle. Asiat eivät näytä muuttuvan, kunnes eräänä iltana Erik saa puhelun ”kuusillan tytöltä”, jota Erik ei tunnu muistavan. Pepi, oikealta nimeltään Linda (Ansa Ikonen), alkaa kertomaan Erikille tuosta illasta 26 vuoden takaa, jolloin he olivat vastavalmistuneita, nuoria ylioppilaita. Kaunis kesäyö oli saanut heidät rakastumaan toisiinsa, mutta Erikin oli seuraavana päivänä matkustettava uuteen kaupunkiin työtä tekemään. Seuraavat 26 vuotta he ovatkin viettäneet erossa, jonka aikana Erik on tehnyt itsestään merkittävän teollisuusmiehen ja Linda puolestaan on kasvattanut kaksi lasta (Matti Ranin, Ilmi Parkkari) ja sittemmin jäänyt leskeksi. Lindalla on hyvä koulutus - vaikkakin rahahuolia - ja lapset rakastavat häntä. Erikillä ei sen sijaan ole mitään, eikä hänellä ole myöskään mitään menetettävää. Puhelinsoitot toistuvat ja keskustelevat siitä, minkälaista elämä olisi saattanut olla, mikäli he eivät olisi eronneet tuolloin kauan sitten. Tosin Erikin mielestä vieläkään ei ole liian myöhäistä.

Elokuvassa on tahatonta komiikkaa, kun 56-vuotias Rinne ja 40-vuotias Ikonen parhaansa mukaan esittävät parikymppisiä nuoria elokuvan takaumajaksoissa. Sanomattakin on selvää, että erityisesti Rinteestä ei pelkällä maskeeraamisella saatu nuoremman näköistä, eikä hänen matalaa ja vanhan miehen ääntään voi uskoa parikymppisen piipitykseksi. Ehkä elokuvaa tehtäessä takaumajaksoissa olisi pitänyt käyttää nuorempia näyttelijöitä, mutta toisaalta Rinne ja Ikonen olivat molemmat alansa huippuja. Huvittavaa myös Rinteen ja Ikosen esiintyminen rakastavaisina; Ikonenhan oli tuolloin naimisissa Jalmari Rinteen (1893-1985), Joelin isoveljen, kanssa.

Rinteen ja Ikosen roolihahmojen puhelinkeskustelut ovat avainasemassa juonen kannalta, joka on ollut varsin helppo toteuttaa radiokuunnelmana, jossa ainoat kuvat ovat kuuntelijan mielikuvituksen tuottamia, mutta elokuvaa tehtäessä on ollut varmasti suuri haaste tehdä puhelinkeskustelujaksot myös elokuvallisesti kiinnostavalla tavalla. Siinä on toki onnistuttu, onhan filmin ohjaajana (ja ilmeisesti myös käsikirjoittajana) toiminut Matti Kassila, yksi suomalaisen elokuvan lahjakkaimmista ohjaajista, joka nautti myös kansainvälistä arvostusta (Berliinin filmifestivaalien pääpalkintoehdokkuus Tulipunaisesta kyyhkysestä ja Cannesin filmifestivaalien Kultainen palmu -ehdokkuus Elokuusta).

Tyttö kuunsillalta on viehättävä, peräti yksitoista kertaa televisiossa esitetty kotimainen filmi, joka lienee hyvä valinta, mikäli haluat katsella romanttisen elokuvan - ellet sitten lukeudu heihin, jotka eivät voi sietää vanhoja elokuvia, ”koska ne ovat mustavalkoisia”. Toki kyseessä onkin vanha filmi, sillä elokuvan tekijöistä elossa ovat tänä päivänä vain ohjaaja Kassila ja näyttelijä Ranin.



LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU

Julkaisija:
Finnkino
Tekstitys:
Ei tekstitystä
Ääni:
Mono
Kuva:
4:3
Levyjä:
1
Ikäraja:
3

Kiitokset arvostelukappaleesta Finnkinolle!

 

 

 


Ensi-illat

Perjantai 25.1.

aurorajuliste vicejuliste

nainkoulutatlohikaarmeesi3juliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

aurorajuliste olliverhawkjuliste ristorappaajajapullistelijajuliste babyjanejuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909