Juokse kuin varas (1964)

Palmer Thompsonin ja Åke Lindmanin ohjaama Juokse kuin varas (1964) oli ensimmäinen suomalais-yhdysvaltalainen yhteistuotantoelokuva ja seuraajansa Jäätävän poltteen (1986) tapaan toimintafilmi, joskin huomattavasti kevyemmällä otteella tehty.

Suomalaisen lyhytelokuvatuottaja Veikko Laihasen aloitteesta syntyneen elokuvan yhdysvaltalaiseksi yhteistuottajaksi, käsikirjoittajaksi ja pääohjaajaksi saatiin Palmer Thompson (1918–1969). Mittavan uran televisiokäsikirjoittajana tehneen Thompsonin ura pitkien elokuvien parissa jäi kahteen filmiin: Juokse kuin varas oli hänen ainoa ohjauksensa ja tuotantonsa, sen lisäksi hän laati alkuperäistarinan Johnny Cashin tähdittämään B-elokuvaan Five Minutes to Live (1961). Juokse kuin varas ei sekään ollut A-luokan elokuva, mutta viisikymmentä myöhemmin nähtynä kylläkin A-luokan viihdettä useammastakin eri syystä.

Richard Longin (Muukalainen katosi) näyttelemä yhdysvaltalainen Bart Lanigan on pidätetty Helsingissä ja häntä ollaan toimittamassa takaisin Yhdysvaltoihin vastaamaan oikeuden edessä miljoonahuijauksestaan. Laivamatkan alussa Lanigan on saada palkkamurhaajan luodista, mutta hänen onnekseen luoti osuukin Lanigania vahtivaan poliisiin. Lanigan pääsee pakenemaan, etsii käsiinsä hänet pettäneen Arvo Mäen (Åke Lindman), suomalaisen pikkurikollisen, jonka kanssa hän lähtee etsimään huijarikumppaniaan. Matkan aikana mukaan tarttuu yökerholaulajatar Marja Salo (Pirkko Mannola), joka on välittömästi valmis menemään naimisiin Laniganin kanssa.

Rakastunutta Marjaa toppuutteleva Lanigan joutuu kiertelemään kesäistä Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua ylipäätään aina Hämeenlinnaan saakka. Thompson ja toiseksi ohjaajaksi palkattu, Thompsonia filmimiehenä huomattavasti kokeneemman Lindmanin yhteisohjaus on elokuvan alkupuolella eräänlainen matkailumainos, mutta tyyli muuttuu nopeasti. Kuvaaja Kalle Peronkoski tosin on osannut ujuttaa taustalle Suomen kauniita maisemia silloinkin, kun kyse on näyttelijän lähikuvasta.

Erittäin kokeneen Peronkosken toinen ja viimeinen värielokuva on ammattitaitoisen, lahjakkaan tekijän kuvaama, mutta kehnosti ohjattu. Toimintakohtaukset toimivat puoliteholla ja ovat tahattoman koomisia stuntteihin tottumattomien näyttelijöiden hyppiessä varovasti aitojen ylitse. Useissa muissa kohtauksissa on turhia leikkauksia, jotka tuovat mieleen sekä vähemmän kehittyneiden tekijöiden mykkäfilmit että aloittelijoiden amatöörielokuvat: sellainen kohtaus, jonka kuka tahansa kokenut ja lahjakas ohjaaja olisi mahduttanut yhteen kuvaan, on nyt katkaistu kahteen eri kuvaan. Esimerkkinä kohtaus, jossa näyttelijä saapuu auton luokse puhuakseen sen edessä seisovalle näyttelijälle. Tämäkin on otettu kahtena kuvana, hieman etäämmältä kuvattuna yleiskuvana ja sen jälkeen leikattu töksähtäen kokokuvaan, jossa tilanne ja kuvakulma on täysin sama, ainoastaan kuvakoko on erilainen ja kamera on tuotu muutaman metrin lähemmäksi.

Hollywoodissa lapsinäyttelijänä A-luokan filmeihin päässyt ja aikuisena enemmän B-luokan tuotantoja tehnyt Richard Long muistuttaa kasvoiltaan Roger Moorea, mutta ei näyttelijänlahjoiltaan. Paikoitellen pystyynkuollut Lang on parhaimmillaan komediallisissa kohtauksissa ja herää eloon päästessään Mannolan kanssa samoihin kohtauksiin; nuoren Mannolan seura toki olisi herättänyt kuolleenkin. Energinen, tyttömäinen ja kekseliäs Mannola on elokuvan pelastaja. Myös Mannolan ja Lindmanin englanninkielentaito on huomattavan hyvää.

Mainittujen seikkojen lisäksi Juokse kuin varkaalla on yksi huomattava puute ja se on käsikirjoituksessa. Loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisessa tarinassa ei ole mitään uutta, mutta vähemmästäkin on saatu aikaiseksi hyviä elokuvia. Thompson on kuitenkin kertonut oman tarinansa joko tahattomasti tai tahallisesti niin monimutkaisesti, että välillä on melkeinpä yhdentekevää, miten juoni etenee, kunhan kuvissa on kauniita maisemia, kauniita naisia ja Richard ”Dick” Long.

 
LISÄMATERIAALI

Elokuvan traileri ja video, jossa elokuvan leikkaaja Kari Uusitalo esittelee elokuvan sekä lyhytelokuvat Hämeenlinna, ensi kerran... (1958) ja Espoo (1971).

DVD-JULKAISU

Restauroimaton. Varmasti parhaalla mahdollisella tavalla digitoitu elokuva, mutta lähdemateriaalin kuluneisuudessa on huomattavaa vaihtelua.