JOS OISI VALTAA…
Suomi 1941

Ohjaus: Yrjö Norta
Käsikirjoitus: Jaakko Sola, Lauri Kyöstilä
Tuotanto: T.J. Särkkä / Oy Suomen Filmiteollisuus
Pääosissa: Aku Korhonen, Sirkka Sipilä

1 tunti 15 minuuttia

Yrjö Nortan viimeiseksi työksi SF-studiolle jäänyt Jos oisi valtaa… alkaa erittäin lupaavasti. Upeasti kuvattu (todennäköisesti Felix Forsmanin toimesta) alkupuoli esittelee meille elokuvan sankarin, Mikko Nousiaisen (Aku Korhonen). Mikko on Helsingissä asusteleva hyväsydäminen mies, mutta köyhä kuin kirkon rotta. Elämiseen hän hankkii rahat keräämällä paperijätettä ja myymällä niitä lumppuina eteenpäin. Kaiken kiireen keskellä Mikko vielä näkee vaivaa viihdyttääkseen seudun köyhien perheiden lapsia järjestemällä kaikenlaista ohjelmaa.

Löydettyään eräästä jätepaperilaatikosta päävoiton voittavan arpalipun, muuttuu Mikon elämä kertaheitolla. Hänestä tulee menestyvä liikemies yhdessä köyhäläisajan toverinsa (Lauri Kyöstilä) kanssa, ja hän käyttää omaisuuttaan sekä hyvään elämään että hyväntekeväisyyteen. Kaikki eivät kuitenkaan ole hyväntekijöitä, sillä liike-elämässä kokeneet tehtailija Irvas (Yrjö Tuominen) ja tämän yhtiökumppani Berg (Joel Rinne) päättävät huiputtaa Mikkoa myymällä tälle tyhjäksikalutun nikkelikaivoksen, jonka Mikko tietysti ostaa pois kuleksimasta.

{slimbox#1 gl images/sf/josoisivaltaa1.jpg,images/sf/josoisivaltaa1_t.jpg,Sirkka Sipilä Yrjö Tuomisen ja Joel Rinteen välissä; images/sf/josoisivaltaa2.jpg,images/sf/josoisivaltaa2_t.jpg,Aku Korhonen ja Sirkka Sipilä;}

Kun huijarit sitten kuulevatkin sieltä löytyneestä esiintymästä, he yrittävät saada asiasta tietämättömän Mikon myymään kaivoksen takaisin, mutta turhaan. Niinpä he päättävät suostutella nykyisen kaivosneuvoksen perumaan kaupan käyttämällä syöttinä tehtailijan tytärtä Aunea (Sirkka Sipilä), joka on jo ennestään rakastunut häntä huomattavasti iäkkäämpään Mikkoon – yhtiökumppanukset ja tyttäret kun tapasivat köyhyysaikojen Mikon ajettuaan melkein hänen ylitseen.  

Surkeastikaan kirjoitetussa elokuvassa Korhonen ei osannut näytellä huonosti, koska hän oli aina se sama valkokankaan Aku Korhonen, lämmin ja tuttavallinen, maalaishenkinen isäntä, rehellisyyden perikuva. Myöskään Jos oisi valtaa… ei ole poikkeus, vaikka käsikirjoitus onkin höyhenenkevyt. Romanttinen suhde nuoreen Auneen oli kuitenkin varsin ainutkertaista Korhosen elokuvauralla, sillä yleensä hän sai elokuvissaan rakastua korkeintaan Siiri Angerkoskeen, joka nyt nähdään Aunen äitinä.

Kuten mainittua, Jos oisi valtaa… alkaa upeasti, lupaillen chaplinmaista, romanttista kertomusta köyhästä, mutta onnellisesta miehestä. Harmi vain, että alun jälkeen elokuvalta putoaa pohja pois ja aikaa kulutetaan huonoilla vitseillä ja äärettömän tylsillä laulu- ja tanssinumeroilla, joilla ei ole kyllä mitään tekemistä elokuvan tarinan kanssa; Niin, minä neitonen, sinulle laulan -renkutuskin soi loppupuolella melkein koko ajan. Elokuvan keskikohta on lisäksi tylsästi kuvattu, josta lienee vastannut Theodore Luts, Forsmanin kanssa filmin kuvannut veteraani – on tosin mahdollista, että kuvausosuudet ovat menneet aivan päinvastoin, eli Forsman kuvasi keskikohdan ja Luts alun ja lopun.

Jos oisi valtaa... ei myöskään ollut erityisen suuri yleisömenestys, vaikka nykypäivänä sen saama 250 000 katsojan yleisö olisi syy laittaa juhlat pystyyn.



LISÄMATERIAALI

Ei lisämateriaalia.

DVD-JULKAISU

Julkaisija:
Finnkino (15.05.2009)
Tekstitys:
Ei tekstitystä
Ääni:
Mono
Kuva:
4:3, mv
Levyjä:
1
Ikäraja:
3

Ensi-illat

Perjantai 25.1.

aurorajuliste vicejuliste

nainkoulutatlohikaarmeesi3juliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

aurorajuliste olliverhawkjuliste ristorappaajajapullistelijajuliste babyjanejuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909