sirkkasipila1

”Minäkin tahtoisin tulla filmitähdeksi!” oli kansakouluikäinen Sirkka Sipilä huudahtanut esiintyessään koulunsa raittiusjuhlan näytelmässä ensimmäisenä kouluvuonnaan. Jurvassa toukokuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1920 syntynyt, kasteessa koko nimekseen Vappu Sirkka Cecilian saanut Sipilä ehti kuitenkin vielä lähtemään Kristiinankaupunkiin suorittamaan oppikouluakin, ennen kuin hän sai mahdollisuuden toteuttaa unelmansa filmitähteydestä.

Nuori ja kaunis, pirteäkasvoinen Sipilä oli oppikoulun seitsemännellä luokalla lähettänyt hakemuksen Suomen Filmiteollisuuden (SF) perustamaan ”filmikouluun”, jonka tarkoituksena oli etsiä lupaavia uusia kykyjä esiintymään Toivo Särkän johtaman yhtiön elokuvissa. Muutamia vuosia toimineessa filmikoulussa luotiinkin muutamia uusia tähtiä, joista tunnetuimpia ovat sellaiset nimet kuten Kyllikki Forssell, Esko Vettenranta ja Assi Nortia.

Sipilä sai Kristiinankaupunkiin tiedon tulleensa valituksi filmikoulun historian ensimmäiselle kurssille. Jurvan ja Kristiinankaupungin pieniin ympyröihin tottunut Sipilä pakkasi laukkunsa ja suuntasi maan pääkaupunkiin, joka vuonna 1938 oli nykyistäkin kansainvälisempi ympäristö ja maan elokuvateollisuuden keskus. Filmikouluun päässeille opetettiin lähinnä kameranäyttelemistä, joka ei onnistunut kovin monilta teatteritaustaisilta näyttelijöiltä.

Ilmeisestikin yhtiön pääjohtaja ja -ohjaaja Toivo Särkkä oli löydökseensä tyytyväinen, sillä 18-vuotias Sipilä nähtiin valkokankaalla jo samana vuonna filmikoulun alkamisen kanssa. Toivo Pekkarisen näytelmään perustuneessa, Jorma Nortimon ohjaamassa Syyllisiäkö?-filmatisoinnissa ja Wilho Ilmarin ohjaamassa Nummisuutarien valkokangassovituksessa Sipilä sai toimia avustajana pienissä, juonen kannalta merkityksettömissä tehtävissä. Yhteistyö Nortimon kanssa oli kuitenkin saatu alkuun, ja vuoden 1939 puolella Sipilä nähtiin jälleen pienessä avustajatehtävässä Nortimon Halveksitussa. Päivää ennen 19. syntymäpäiväänsä Sipilästä tulikin sitten jo filmitähti. Huhtikuun viimeisenä päivänä ensi-iltansa saanessa Takki ja liivit pois! -komediassa hänellä oli naispääosarooli, vastanäyttelijänään arvostettu Aku Korhonen ja ohjaajanaan Nortimo.

Talvisodan alettua alkoi myös suomalaisen elokuvateollisuuden kukoistus. Maan hallitus oli ymmärtänyt nimenomaan kotimaisen elokuvan merkityksen sekä kansan viihdyttäjänä että sivistäjänä, mutta myös propaganda-aseena, joten elokuvien teon kannalta välttämättömät henkilöt saivat joko kokonaan jäädä elokuvastudioiden palvelukseen tai ainakin pääsivät välillä rintamalta lomalle tekemään elokuvia. Luottavaisina tulevaisuuteen katsovien elokuvien määrä lisääntyi eikä Sipiläkään suinkaan jäänyt näiden elokuvien ulkopuolelle.

sirkkasipila5

Yrjö Tuominen, Sirkka Sipilä ja Joel Rinne Yrjö Nortan elokuvassa Jos oisi valtaa... (1941)

Tauno Palon vastanäyttelijäksi Sipilä pääsi jo vuonna 1940. Ossi Elstelä ohjasi Agapetuksen romaaniin perustuvan menestyskomedian Aatamin puvussa – ja vähän Eevankin..., jossa Palo näyttelee uimareissullaan vaatteensa hukkaavaa miestä. Aatamin puvusta hän pääsee pois otettuaan pyykkinarulta naistenvaatteet sillä seurauksin, että yön hämärässä Sipilän näyttelemä nimismiehen tytär erehtyy luulemaan Paloa naiseksi ja tarjoaa tälle yösijan – omasta vuoteestaan. Lopulta totuus tietysti paljastuu ja kaikki kääntyy parhain päin.

Lopullisen läpimurtonsa Sipilän voi sanoa tehneen vuonna 1941, jolloin hän esiintyi kaikkiaan viidessä elokuvassa. Toivo Särkkä otti Sipilän mukaan kahteen omaan ohjaustyöhönsä, Suomisen perheeseen ja Onnelliseen ministeriin, joista jälkimmäisessä pääosaa näytteli jälleen Tauno Palo. Radiokuunnelmasarjaan perustuneessa Suomisen perheessä jurvalaistyttö pääsi näyttelemään Suomisen Elinaa, Ollin (Lasse Pöystin) isosiskoa. Roolinsa hän toisti vielä sarjan toisessa osassa, Orvo Saarikiven ohjaamassa Suomisen Ollin tempauksessa (1942), mutta sen jälkeen Sipilän korvasi Suomisen Elinana hyvin samannäköinen Toini Vartiainen.

sirkkasipila2

Sirkka Sipilä ja Henry Theel Ville Salmisen elokuvassa Köyhä laulaja (1950)

Nortimon ohjaama Perheen musta lammas antoi Sipilälle ensimmäisen pääroolin vartavasten hänelle kirjoitetussa tarinassa, jossa nuori neitonen menettää poikaystävänsä mukana tulonlähteensä ja ajautuu velkoihin. Velkoja karhuavaa poliisia paetessaan hän naamioituu pojaksi sillä seurauksin, että saa työpaikan – mutta nimenomaan poikana. Pian tämä ”poika” sitten puhuu ”kaksoissisarelleen” työpaikan eräästä liikkeestä sillä seurauksin, että Railin on nyt juostava kahden työpaikan välillä, toisessa poikana ja toisessa tyttönä.

sirkkasipila4

Esko Vettenranta ja Sirkka Sipilä Jorma Nortimon elokuvassa Kyläraittien kuningas (1945)

Sirkka Sipilän epäonneksi Perheen musta lammas ja Yrjö Nortan ohjauksessa tehty, hänet toistamiseen Aku Korhosen kanssa yhteen tuonut Jos oisi valtaa... -komedia menivät sen verran huonosti yleisöön, ettei 21-vuotias näyttelijätär enää saanut päärooleja tehtäväkseen. Onneksi sentään niin ikään vuonna 1941 valmistunut, Saarikiven ohjaama Poikamiespappa-komedia oli kelpo menestys, joten nuoren näyttelijättären ura sai luvan jatkua edes sivuroolien muodossa. Näistä ensimmäisiä olivat Hannu Lemisen ohjaamat Puck ja Avioliittoyhtiö, vuonna 1942 valmistuneet romanttiset komediat, joiden suurena tähtenä nähtiin Tauno Palo.

Suomen Filmiteollisuuden palkkalistoilta Sipilä poistui vuonna 1943 valmistuneen, Ossi Elstelän ohjaaman Katariinan ja Munkkiniemen kreivin jälkeen. Erittäin hyvin menestyneessä elokuvassa Sipilä näyttelee tukholmalaista seurapiirineitoa, jonka Leif Wagerin näyttelemä kreivi nai rakastettunsa Katariinan mentyä omaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvan miehen kanssa naimisiin. Katariinaa näytteli tietenkin Regina Linnanheimo. Samana vuonna elokuvan valmistumisen kanssa Sipilä meni naimisiin Niilo Mineurin kanssa. Liitto kesti vuoteen 1949 asti ja sen aikana syntyi tytär, joka asuu nykyään Australiassa.

Lähdettyään SF:ltä Sipilä näytteli vielä kahdeksassa elokuvassa. Jos oisi valtaa... -elokuvassa häntä ohjanneen Yrjö Nortan osittain omistaman Fenno-Filmin palveluksessa Sipilä teki neljä keskinkertaisesti menestynyttä elokuvaa, joista Kyläraittien kuningas (1945) jäi Sipilän ja hänestä tähden tehneen Jorma Nortimon viimeiseksi yhteistyöksi. Ennen elokuvauransa loppua näytti hetken siltä, että Sipilä olisi palaamassa merkittävimpiin tehtäviin. Ilmari Unhon ohjaamassa ja Suomi-Filmin tuottamassa Kilroy sen teki -komediassa (1948) hänet nähtiin Joel Rinteen ja Lea Joutsenon seurassa, ja Ville Salmisen Köyhässä laulajassa (1950) taasen laulaja Henry Theelin ja Aku Korhosen kauniina kanssanäyttelijänä. Sipilän viimeiseksi elokuvarooliksi jäi kuitenkin sivuosa Valentin Vaalan ohjaamassa, Mika Waltarin näytelmään perustuneessa menestyskomediassa Gabriel, tule takaisin (1951), jonka päärooleja näyttelivät Tarmo Manni ja Ansa Ikonen.

Kaksikymmentäkaksi elokuvaroolia käsittäneen filmiuransa päättyessä Sipilä oli vasta 31-vuotias. Elokuvanäyttelijöiden palkkataso oli tuohon aikaan niin heikko, ettei kukaan filmitähti päässyt rikastumaan. Ruusu-Risti-yhdistyksen jäsenkuntaan kuulunut Sipilä tienasikin leipänsä jatkossa muun muassa myyjättärenä, ja 1950-luvun loppupuolella hänen työkaverinaan oli eräs toinenkin filmitähti, Heidi Krohn. Vuonna 1963 Sipilä lähti teatterinäyttelijäksi Imatralle, jossa hän kuoli syöpään 44-vuotiaana joulukuun 29. päivänä vuonna 1964. Hänet on haudattu Jurvan hautausmaalle.

Teksti on aikaisemmin julkaistu muutamissa paikallislehdissä.


Sirkka Sipilän filmografia


VUOSI ELOKUVA OHJAUS VALMISTAMO ROOLI

1938 Syyllisiäkö? Jorma Nortimo Suomen Filmiteollisuus Avustaja


Nummisuutarit Wilho Ilmari Suomen Filmiteollisuus Avustaja

1939 Halveksittu Jorma Nortimo Suomen Filmiteollisuus Avustaja

Takki ja liivit pois! Jorma Nortimo Suomen Filmiteollisuus Ilona Vartio

1940 Aatamin puvussa – ja vähän Eevankin... Ossi Elstelä Suomen Filmiteollisuus Alli

1941 Perheen musta lammas Jorma Nortimo Suomen Filmiteollisuus Raili


Jos oisi valtaa... Yrjö Norta Suomen Filmiteollisuus Aune

Suomisen perhe Toivo Särkkä Suomen Filmiteollisuus Elina


Poikamiespappa Orvo Saarikivi Suomen Filmiteollisuus Marja


Onnellinen ministeri Toivo Särkkä Suomen Filmiteollisuus Irma

1942 Avioliittoyhtiö Hannu Leminen Suomen Filmiteollisuus Brita


Puck Hannu Leminen Suomen Filmiteollisuus Pirkko


Suomisen Ollin tempaus Orvo Saarikivi Suomen Filmiteollisuus Elina

1943 Katariina ja Munkkiniemen kreivi Ossi Elstelä Suomen Filmiteollisuus Ingeborg


Matkalla seikkailuun Yrjö Norta Fenno-Filmi Inkeri


Mikä yö! Ville Salminen
Sirkka


Kyläraittien kuningas Jorma Nortimo Fenno-Filmi Eliina

1947 Sisulla ja sydämellä Yrjö Norta Fenno-Filmi Laila

1948 Kilroy sen teki Ilmari Unho Suomi-Filmi Inkeri

1949 Keittiökavaljeerit Yrjö Norta Fenno-Filmi Kerttu

1950 Köyhä laulaja Ville Salminen Suomen Filmiteollisuus Aili

1951 Gabriel, tule takaisin Valentin Vaala Suomi-Filmi Hattu-
kaupan
myyjä

sirkkasipila3

Leif Wager ja Sirkka Sipilä elokuvassa Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943)

Ensi-illat

Perjantai 25.1.

aurorajuliste vicejuliste

nainkoulutatlohikaarmeesi3juliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

aurorajuliste olliverhawkjuliste ristorappaajajapullistelijajuliste babyjanejuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909