Ensimmäisenä äänielokuvana pidetään laulaja Al Jolsonin tähdittämää Jazzlaulaja-filmiä vuodelta 1927, joka valmistui tietysti Yhdysvalloissa ja tuli Suomessa ensi-iltaan vuonna 1930. Ei kestänyt kauaakaan, kun uuteen taidemuotoon ihastunut suuri yleisö halusi kaikkien elokuvien puhuvan. Elokuva sanoi sen suomeksi ensikertaa vuonna 1931, kiitos Yrjö Nortan.

Turku-kuvista elokuviin

Turussa 18. maaliskuuta 1904 Yrjö Nyberg -nimellä syntynyt ja vuodesta 1935 lähtien Norta-nimeä käyttänyt ylioppilaaksi itsensä lukenut mies aloitti tiensä kohti elokuvamaailmaa jo nuorella iällä, kun hän teini-ikäisenä kiinnostui filmitaiteesta ja vain 15-vuotiaana hankki yhdessä Lennart ja Alvar Hambergin kanssa 10,5-millisen kameran. Kolmikko perusti valokuvalaboratorion ja elokuvavalmistamon, Lahyn-Filmin (L=Lennart, A=Alvar, H=Hamberg, Y=Yrjö, N=Norta). Elävä kuva alkoi kiinnostamaan heitä entistä enemmän ja valokuvalaboratorio muuttuikin jonkin ajan kuluttua elokuvalaboratorioksi, jossa he leikkasivat ensimmäisen lyhytelokuvansa, yhdeksänminuuttisen Bilder från Åbo- eli Kuvia Turusta -elokuvan. Filmi kuvattiin vuonna 1922 hankitulla 35-millimetrisellä kameralla. Ainoastaan äänielokuvan saralla Norta ei ollut pioneeri maassamme vaan myös animaatiopuolella, sillä eräässä Lahyn-Filmin vuoden 1924 lyhytelokuvassa on taiteilija Karl Salénin piirtämä animaatiojakso.

Ensimmäisen pitkän näytelmäelokuvansa Norta ohjasi jo vuonna 1924, toimien itse sekä ohjaajana, käsikirjoittajana, tuottajana, lavastajana, kuvaajana että leikkaajana. Elokuva oli nimeltään Kihlauskylpylä ja sitä tähditti myöhemmin Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa pieniä rooleja näytellyt Litja Ilmari yhdessä muiden sittemmin unohdettujen nimien kanssa.

Sano se suomeksi

Lahyn-Filmillä tehtiin ensimmäiset äänielokuvakokeilut, mitä Suomen oloissa tunnetaan. Vuodesta 1926 alkaen yhtiössä harjoiteltiin, kunnes syyskuussa 1929 järjestettiin Turussa viisiminuuttisen lyhytelokuvan ensi-ilta, joka oli äänitetty firman luomalla Synchrophon-levyäänimenetelmällä. Filmi sisälsi tietysti musiikkinumeron, jonka ohella jalallakin laitettiin koreasti.

Ensimmäiset kotimaiset valoäänielokuvat Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ja Sano se suomeksi valmistuivat Lahyn-Filmin äänittäminä vuonna 1931, Nybergin toimiessa äänittäjänä Jaakko Korhosen ohjaamassa ja ensimmäisenä teattereihin ehtineessä Aatamin puvussa -filmissä. Sano se suomeksi puolestaan oli Nortan itsensä ohjaama ja Lahyn-Filmin tuottama. Näyttelijöiden Eino ja Emmi Jurkan lisäksi siinä nähtiin mm. laulajapoika Georg Malmstén, joka pari vuotta myöhemmin sai toimia ohjaajana näytelmä- ja mainoselokuvan yhdistelmässä Pikku myyjätär (1933), jonka kanssa Nortalla ei tosin sen enempää tekemistä ollutkaan.

Toimittuaan vuodet 1931–1934 äänittäjänä Ruotsissa Norta palasi Suomeen ja vei kehittämänsä YN-äänitysmenetelmän mukanaan Erkki Karun perustamaan Suomen Filmiteollisuus (SF) -yhtiöön, jonka lisäksi hän äänitti Valentin Vaalan Bio-Kuva Oy:lle ohjaaman komedian Kun isä tahtoo… (1935).

Vuodet SF:n ja Fenno-Filmin palveluksessa

Karun kuoltua vuonna 1935 Toivo Särkästä tuli yhtiön yksinvaltias, jonka kanssa Norta ohjasi yhteensä kaksitoista elokuvaa vuosina 1936–1940 ja toimi lisäksi noiden filmien äänittäjänä ja leikkaajana. Särkän kanssa tehtyjen elokuvien kuten Pohjalaisia- ja Tulitikkuja lainaamassa -filmatisointien lisäksi Norta sai yksin ohjata Aku Korhosen tähdittämän Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa -filmin vuonna 1939, joka oli jatkoa Nortan ja Särkän yhdessä paria vuotta aikaisemmin ohjaamalle Lapatossulle. Kuten nyt tiedämme, ei olympialaisia Suomessa voitukaan suunnitellusti pitää ja näin ollen filmi valmistuikin lähes kolmetoista vuotta etuajassa.

Särkän aloitettua omat ohjausprojektinsa Norta sai luvan vielä kokeilla siipiään Tauno Palon ja Ansa Ikosen tähdittämällä musiikki-iloittelulla SF-Paraati (1940) sekä Korhosen tähdittämällä melodraamalla Yövartija vain… (1940) ja komedialla Jos oisi valtaa… (1941). Kesällä 1942 Särkkä irtisanoi Nortan työsuhteen, kun yhtiö samaan aikaan siirtyi käyttämään Aga-Balticin äänijärjestelmää Nortan keksinnön sijaan. Elokuvaneuvos Kari Uusitalon mukaan (ks. lähteet) Norta ei ollut kykenevä pysymään mukana kehityksessä, joka auttamattomasti vaikutti hänen uransa hiipumiseen.

Jouduttuaan ulos SF:ltä Norta lähti osakkaaksi Fenno-Filmi Oy:öön, jonka toimialana oli elokuvien valmistus. Yhtiö, jonka taloudelliset resurssit eivät vetäneet vertoja kahdelle suurelle eli SF:lle ja Suomi-Filmille, käytti Nortan YN-äänijärjestelmää ja mies itse toimi yhtiön teknisenä johtajana. Kevääseen 1949 kestäneen työsuhteen aikana Norta ohjasi yhtiölle kaikkiaan kuusi elokuvaa, joista neljä hän myös käsikirjoitti. Tuotantopäällikkönä ja leikkaajana Norta oli Edvin Laineen Kultaisessa kynttilänjalassa, Jorma Nortimon Kyläraittien kuninkaassa ja Eino Karin Suviyön salaisuudessa sekä muutamassa itsensä ohjaamassa filmissä – tuottajaksi hänet kreditoitiin Teuvo Tulion Hornankoski-elokuvassa vuonna 1949.

Viimeiset vuosikymmenet

Yhteistyön päättyminen Fenno-Filmin kanssa ei kuitenkaan lopettanut Nortan elokuvauraa, sillä hän pysyi yhtiön vähemmistöosakkaana vuoteen 1961 asti. Mainoselokuvia Norta teki vuodet 1952–1958 sekä 1963, toimi Suomi-Filmin lyhytkuvaosastolla muutaman kuukauden ajan 1960-luvun alussa ja jossain vaiheessa Norta vieläpä työskenteli myyjänä Stockmannin tavaratalon radio-osastolla. Ennen kuin hänen elokuvauransa loppui Teuvo Tulion Sensuelan (1972) äänittämiseen ja osittain kuvaamiseen, teki Norta Mauri Sariola -filmatisoinnin Kolmas laukaus (1959), jossa komisario Susikoskea näytteli Ismo Kallio. Tuolla filmillä Yrjö Norta tavallaan palasi samaan asetelmaan, jolla hänen ohjaajauransa alkoikin: hän toimi sekä ohjaajana, käsikirjoittajana, kuvaajana, äänittäjänä että leikkaajana.

Suomalaisen äänielokuvan pioneeri kuoli Helsingissä 11. marraskuuta vuonna 1988.

Filmografia (ohjaajana)


ELOKUVAN NIMI

VUOSI
JULKAISTU DVD:LLÄ
HUOMIOITAVAA
Kolmas laukaus 1959 Ei
Keittiökavaljeerit 1949 Kyllä
Sisulla ja sydämellä 1947 Kyllä
Matkalla seikkailuun 1945 Kyllä
Sinä olet kohtaloni 1945 Kyllä
Hiipivä vaara 1944 Kyllä
Maskotti 1943 Kyllä
Jos oisi valtaa... 1941 Kyllä
Runon kuningas ja muuttolintu 1940 Kyllä (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
SF-Paraati 1940 Kyllä
Yövartija vain... 1940 Kyllä
Eteenpäin – elämään 1939 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Helmikuun manifesti 1939 Kyllä (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Jumalan tuomio 1939 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Lapatossu ja Vinski olympiakuumeessa 1939 Kyllä
Olenko minä tullut haaremiin 1938 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Rykmentin murheenkryyni 1938 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Tulitikkuja lainaamassa 1938 Kyllä (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Asessorin naishuolet 1937 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Kuin uni ja varjo 1937 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Lapatossu 1937 Kyllä (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Kaikenlaisia vieraita 1936 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Pohjalaisia 1936 Ei (yhdessä Toivo Särkän kanssa)
Sano se suomeksi 1931 Ei
Kihlauskylpylä 1924 Ei

OHJAAJANA YRJÖ NORTA -KOKOELMA -DVD-boxi sisältää neljä Nortan ohjaamaa filmiä, joiden arvostelut voit lukea klikkaamalla seuraavia linkkejä:

Sisulla ja sydämellä
Maskotti
Runon kuningas ja muuttolintu
Matkalla seikkailuun

 

 

 

Lähteet:

Uusitalo; Kari: Yrjö Norta. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. (23.11.2010). http://www.kansallisbiografia.fi
ELONET.fi (23.11.2010) http://www.elonet.fi
Kuvat julkaistu Finnkinon luvalla.

Ensi-illat

Perjantai 25.1.

aurorajuliste vicejuliste

nainkoulutatlohikaarmeesi3juliste

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:

aurorajuliste olliverhawkjuliste ristorappaajajapullistelijajuliste babyjanejuliste

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

Katsotuimmat kotimaiset 1970–

1. Tuntematon sotilas (2017) 1 017 201
2. Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984) 750 965
3. Maa on syntinen laulu (1973)
711 909