Yön kuumuudessa (1967)

IN THE HEAT OF THE NIGHT
Yhdysvallat 1967

Ohjaus: Norman Jewison
Käsikirjoitus: Stirling Silliphant
Tuotanto: Walter Mirisch
Pääosissa: Sidney Poitier, Rod Steiger, Warren Oates

1 tunti 45 minuuttia

John Ballin vuonna 1965 ilmestyneeseen romaaniin perustuva Yön kuumuudessa on klassikkoelokuva pääasiassa siksi, koska se otti kunnolla kantaa Yhdysvalloissa velloneeseen rasismiin. Loistavassa pääosassa nähtävä Sidney Poitier oli muutamaa vuotta aikaisemmin saanut kunnian olla ensimmäinen tummaihoinen, joka on voittanut parhaan miesnäyttelijän Oscar-palkinnon.

Yön kuumuudessa oli Poitierille vain yksi monista hienoista rooleista, joihin lukeutui mm. Arvaa kuka tulee päivälliselle (1967), joka myös käsitteli ennakkoluuloja ja teki sen vielä inhimillisemmällä tasolla kuin Yön kuumuudessa. Norman Jewisonin ohjaama Yön kuumuudessa on kuitenkin enemmän käytännön esimerkki kuin mitä Arvaa kuka tulee päivälliselle oli, jossa kuvattiin vain muutamia ihmisiä, pääasiassa yhtä valkoista perhettä, jonka tytär on rakastunut mustaan mieheen. Yön kuumuudessa kuvataan kokonaisen maanosan suhtautumista mustiin ihmisiin, mutta toisaalta myös siitä seurannutta mustien suhtautumista valkoisiin.

Rod Steigerin näyttelemä ylipainoinen Gillespie on pienen etelävaltioihin lukeutuvan kaupungin poliisipäällikkö, joka keskellä kesän pahimpia helteitä saa ratkaistavakseen heti kättelyssä liian vaikeaksi osoittautuvan paikallisen liikemiehen murhan. Yksi hänen alaisistaan lähtee etsimään mahdollisia epäiltyjä, ja poimii rautatieasemalta talteen ensimmäisen vastaantulleen mustan miehen. Tuo mies osoittautuu Virgil Tibbs -nimiseksi philadelphialaiseksi poliisiksi (Poitier), joka kaikkien kaupunkilaisten vihasta huolimatta päättää auttaa tapauksen selvittämisessä.

Tibbs on valkoisia kolleegoitaan huomattavasti älykkäämpi, paikalliset poliisit kun ovat sekä idiootteja juntteja että rasisteja. He eivät kuitenkaan liiemmin ongelmia Tibbsille aiheuta, toisin kuin tavalliset kaduntallaajat, jotka mielellään muiluttaisivat mustan miehen vanhojen hyvien aikojen kunniaksi, olihan Yhdysvaltain eteläosa rasistien luvattu maa.

Stirling Silliphantin Oscar-palkittu käsikirjoitus ei kuitenkaan keskity "vain" kuvaamaan rasismia, ennakkoluuloja ja tietämättömyyttä tai hyvin rakennettuja roolihahmoja, vaan tarjoaa oikeasti mielenkiintoisen ja tavallista vaikeammin arvattavan murhamysteerin, jota selvitellään kaiken muun ohella (tai pikemminkin kaikki muu tulee mukaan murhatutkinnan ohella). Lopulta useampikin valkoinen poika joutuu turvautumaan mustan miehen apuun, kun tämän aivot toimivat ja heidän eivät.

Käsikirjoituksen lisäksi Yön kuumuudessa palkittiin Oscarilla Steigerin pääosaroolista (Poitier ei sen sijaan saanut edes ehdokkuutta omasta pääroolistaan, joita siis elokuvassa on kaksi), myöhemmin ohjaajana menestyneen Hal Ashbyn leikkauksesta sekä äänityksestä ja parhaasta elokuvasta. Norman Jewison ei kuitenkaan tuosta parhaan elokuvan ja käsikirjoituksen Oscarista huolimatta itse kultaista pystiä voittanut, vaikka olisi sen kyllä ansainnut tehtyään elokuvan, jonka tyyli on selvästi vaikuttanut sitä seuraaviin amerikkalaiselokuviin. Ohjaus-Oscar meni muuten Mike Nicholsille Miehuuskokeesta, joka sittenkin ansaitsi pystinsä Jewisoniakin enemmän.

Yön kuumuudessa ei siis ole elokuva, jossa rasistisen kohtelun kohteeksi joutuva musta mies läiskii turpaan kaikkia häntä kiusaavia, vaan se on pikemminkin älykkyyden taisto, jonka voittaja on selvillä heti alusta lähtien. Sitä en tiedä, oliko älyä lähteä tekemään elokuvalle kahta jatko-osaa Poitierin toistaessa roolinsa tai televisiosarjaa ilman Poitieria, koska en ole niitä nähnyt.

LISÄMATERIAALI

Bio- ja filmografioita sekä faktoja elokuvasta tekstiruutuina, kuvagalleria, alkuperäistraileri sekä muiden elokuvien trailereita.

DVD-JULKAISU