Ensi-illat

Perjantai 25.7.

thesalvation lentsikat2
deliverusfromevil violette

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:
01.08. Kesäkaverit
29.08. Aikuisten poika
05.09. Mielensäpahoittaja

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Viikonlopun katsotuimmat

20.–22.6.

 1.Maleficent – Pahatar
 2.Rio 2
 3.The Double
 4.Edge of Tomorrow
 5.Miljoona tapaa kuolla lännessä
 6.X-Men: Days of Future Past
 7.Se toinen nainen
 8.Bamse ja Rosvokaupunki
 9.The Grand Budapest Hotel
 10.Risto Räppääjä ja liukas Lennart

Lisätiedot katsojatilastosta

Lähde: SES / Filmikamari

Härmän lumo ja voima

harmanlumo

Kirjaa myyvät mm.

akateeminen
suomalainen

Kotimaiset elokuvat TV:ssä

ranin

Uusimmat BD-arvostelut

devilspass-Ben Stiller
WALTER MITTYN IHMEELLINEN ELÄMÄ
Ridley Scott
THE COUNSELOR
anchorman2-Adam McKay
ANCHORMAN 2
promisedland-Gus Van Sant
PROMISED LAND
Fred Zinnemann
TÄÄLTÄ IKUISUUTEEN
Alan J. Pakula
SOFIEN VALINTA
Stephen Sommers
ODD THOMAS
devilspass-Tze Chun
COLD COMES THE NIGHT
Edgar Wright
THE WORLD'S END
captainphillips-Paul Greengrass
CAPTAIN PHILLIPS
acaseofyou-Kat Coiro
A CASE OF YOU
paranoia-Robert Luketic
PARANOIA
gravity-Brian G. Hutton
KELLYN SANKARIT
Clint Eastwood
VERIVELKA
Clint Eastwood
KALPEA RATSASTAJA

percyjacksonhirvioidenmeri-Thor Freudenthal
PERCY JACKSON: HIRVIÖIDENMERI
alanpartridgekukkonatunkiolla-Declan Lowney
ALAN PARTRIDGE: KUKKONA TUNKIOLLA

Jon S. Baird
FILTH
Marc Foster
WORLD WAR Z

harrisonfordbox-Alan J. Pakula
KUNNES TOISIN TODISTETAAN

Uusimmat DVD-arvostelut

vapaudenaave-Sally Potter
GINGER & ROSA
kamarineidonpaivakirja-Stanley Kubrick
FEAR AND DESIRE
Anthony Mann
TELEMARKIN SANKARIT
muistojenijulia-Fred Zinnemann
MUISTOJENI JULIA
betoniyo-Gil Cates Jr.
LUCKY
silmatera-Logan Miller
SWEET VENGEANCE
hitlereraanmiehenura-Joachim Fest, Christian Herrendoerfer
HITLER – ERÄÄN MIEHEN URA
Liz W. Garcia
THE LIFEGUARD
Phil Morrison
ALMOST FRIENDS
harjunpaajakylmakuolemaÅke Lindman
HARJUNPÄÄ JA KYLMÄ KUOLEMA
Sandra Nettelbeck
VIIMEINEN RAKKAUS
Stuart Zicherman
A.C.O.D.
Jessie McCormack
MY BEST FRIEND'S BABY

Suomalaiset elokuvaohjaajat, osa 2: William Markus (1917– 1989)

William Markus (1917–1989) ei ollut poikkeuksellisen hyvä elokuvaohjaaja, mutta hän sentään pyrki tekemään asioita eri tavalla kuin monet muut silloiset ohjaajat, joiden töitä vaivasi vanhan toisto. Tämän seurauksena Markuksen elokuvat tuntuvat tänä päivänä – eivät välttämättä paremmilta mutta – tuoreemmilta, paremmin aikaa kestäneiltä kuin monet muut aikansa elokuvat.

Nikkelistä dynamiittiin

Kollegoidensa Armand Lohikosken ja Neil Hardwickin tavoin William Markus oli syntynyt ulkomailla, tarkemmin ottaen 12. tammikuuta vuonna 1917 Liverpoolissa, Englannissa. Brittiläisen äitinsä Blanchen ja suomalaisen merikapteeni-isänsä Karl Ilmar Söderströmin takia Karl William Söderström sai kaksoiskansalaisuuden ja oppi englannin ja suomen lisäksi ruotsin, joka olikin hänen kotikielensä. Kielitaidosta tuskin oli haittaa, kun hän 1940-luvun alkupuolella työskenteli Petsamon Nikkelin ulkomaankirjanpidon hoitajana. Hänen ystävänsä oli Suomi-Filmin palveluksessa ollut käsikirjoittaja Usko Kemppi, joka vihjasi ohjaaja Valentin Vaalalle Markuksesta tämän etsiessä Dynamiittityttö-elokuvaansa sankariroolin esittäjää Lea Joutsenon rinnalle. Vaala käytti usein itse ties mistä löytämiään kasvoja filmeissä, mikäli koki näiden olevan sopivia kulloiseenkin rooliin. Dynamiittitytön myötä Söderström otti käyttöön taiteilijanimensä William Markuksen.

Markuksen näyttelijäura jatkui vuonna 1947 Hannu Lemisen ohjauksessa Tuhotulla nuoruudella ja Vaalan filmillä Maaret – tunturien tyttö. Vuotta myöhemmin Markus näytteli Orvo Saarikiven filmissä Hormoonit valloillaan, jota seurasi Markuksen näyttelijäuran kenties tärkein tai ainakin jälkipolvien silmissä huomattavin rooli, kun hän näytteli miespääosaa Teuvo Tulion Hornankoskessa (1949). Elokuva, josta tehtiin sekä suomen- että ruotsinkieliset versiot (ja tästä syystä apulaisohjaaja Roland af Hällström kreditoitiin Suomi-version ohjaajaksi, vaikka todellisuudessa Tulio ohjasi molemmat filmit) oli jälleen yksi Tulion ja Regina Linnanheimon yhteisistä projekteista, jossa tällä kertaa nähtiin Markuksen lisäksi valkokankaalla debytoiva Åke Lindman.

1950-luvun alussa Markus näytteli vielä Jack Leen brittielokuvassa Puuhevonen (1950) pienen sivuosan, Elstelän Vain laulajapojissa ja Ville Salmisen Kenraalin morsiamessa (1951), Roland af Hällströmin Suomalaistyttöjä Tukholmassa -kohuelokuvassa sekä Thure Bahnen hitissä On lautalla pienoinen kahvila (1952).

Ohjaajauralle

Vuonna 1953 Markus toimi SF-yhtiön johtajan eli Toivo Särkän apulaisohjaajana Anneli Saulin ja Tauno Palon tähdittämän Hilja – maitotytön tuotannossa. Samoihin aikoihin Markus ohjasi SF:n lyhytkuvaosastolla mm. tilauselokuvia, joista yksi matkailumainoselokuva on katsottavissa YLE:n Elävästä arkistosta, kuten myös pari vuotta myöhemmin valmistunut Pelastakaa Lapset ry:n toimintaa esittelevä filmi.

Ensimmäisen oman elokuvansa kuvaukset Markus pääsi aloittamaan kesällä 1954, kun Särkkä antoi hänen ohjattavakseen Reino Helismaan ensimmäisen rillumarei-linjalta poikenneen hieman vakavamman kertomuksen, joka kantoi nimeä Taikayö. Helsingissä, Iittissä ja Espoossa kuvatun filmin päärooleissa nähtiin Tuija Halonen, Heikki Heino ja Pentti Siimes sekä kokeneet Siiri Angerkoski ja Aku Korhonen, jotka saivat jälleen kerran näytellä rakastavaisia. Runsaalla musiikilla höystetty filmi sai ensi-iltansa 12. marraskuuta nauttien keskisuuresta yleisönsuosiosta, melkeinpä yhtä suuresta kuin Matti Kassilan Sininen viikko, jonka apulaisohjaajana Markus työskenteli – apulaisohjaajapesti jäi uran viimeiseksi.

Yhden uransa parhaista filmeistä Markus toi ensi-iltaan elokuussa 1955. Toimittaja Erik Westerbergin käsikirjoittama ja Markuksen kunnianhimoisesti ja onnistuneesti ohjaama rikoselokuva jäi korkeasta K16-ikärajasta johtuen erittäin heikoksi yleisömenestykseksi. Markuksen vuoden toinen ohjaustyö oli Tauno Palon ja lausujana uraa luoneen Nelly Lovénin tähdittämä yhdentekevä, Hilja Valtosen romaanin pohjalta filmattu Neiti talonmies, jossa Palon näyttelemä rehtori rakastuu koulun nuoreen ja köyhään talonmieheen Irjaan. Syystä tai toisesta yleisö löysi elokuvan.

Walentin Chorell -filmatisointeja liukuhihnatuotantona

Suomen Filmiteollisuus -yhtiö joutui yllättävien ja suorastaan ironisten ongelmien eteen, kun sen tuottama Tuntematon sotilas -filmatisointi osoittautui niin suureksi taloudelliseksi menestykseksi, että siitä tulleet voitot oli nopeasti käytettävä uusien tuotantojen aloittamiseen ankaran verotuksen välttämiseksi. Siispä yhden suuren yleisömenestyksen seurauksena alkoi muutaman vuoden kestänyt alamäki, joka päättyi ns. Suomen Hollywoodin kuolemaan vuonna 1963. Monet seikat aina television tulosta verotukseen ja näyttelijälakkoon vaikuttivat elokuvatuotannon kuihtumiseen, vaikka kenties kohtalokkaimman virheen tekikin nimenomaan SF, joka laski nämä liukuhihnatuotantonsa markkinoille pilaamaan kotimaisen elokuvan maineen yleisön keskuudessa.

Myös William Markus sai osallistua näiden usein hyvin tyhjänpäiväisten ”täytefilmien” tekoon, vaikkakin hänen ohjauksensa saivatkin yllättävän paljon tukea yhtiön johtajalta. Pääjohtaja Särkkä laittoi Markuksen kuvaamaan ahkerasti kirjailija Walentin Chorellin raapustuksia joko tämän alkuperäisten käsikirjoitusten tai romaanien pohjalta. Ensimmäisenä näistä valmistui Elina Pohjanpään ja Pentti Siimeksen tähdittämä komediaelokuva Rakas varkaani, joka tuli ensi-iltaan kesällä 1957, vaikkakin se oli kuvattu jo loppuvuodesta 1955 ja alkuvuodesta 1956. Moraalisesti kyseenalaisena pidetty elokuva kohtasi ongelmia sensuurin kanssa kuten monet muutkin Markuksen filmit.

Tuotantokustannuksista ei säästelty, kun Markus kuvasi kesästä syksyyn 1956 Chorellin Miriam-melodraamaa, jonka pääosaan Särkkä kiinnitti lempitähtensä Anneli Saulin ja miespääosaan Markuksen elokuvien vakiokasvoksi muodostuneen Siimeksen. Elokuva oli auttamatta vanhentunut kaikin puolin, mutta siitä huolimatta se lähetettiin Berliinin elokuvajuhlille edustamaan Suomea. Siellä nuori Jean-Luc Godard – myöhempi elokuvaohjaamisen mestari ja silloinen elokuvakriitikko – näki Miriamin ja lähti näytöksestä jo viiden minuutin jälkeen. Suomessa maksavaa yleisöä kuitenkin löytyi, vaikkakin Rakkaan varkaan tavoin vuoden keskitasoa vähemmän.

Syyskesällä 1956 Markus aloitti jälleen yhden Chorell-filmatisoinnin kuvaukset, mutta tällä kertaa kyseessä oli hyvinkin kevyt komedia nimeltään Autuas eversti (1958). Siimeksen yhdessä Hillevi Lagerstamin ja Anneli Saulin kanssa tähdittämä filmi kertoi Siimeksen näyttelemän ikälopun everstin ”kuolemasta” ja hänen nuoruudestaan hyvin lennokkaalla tavalla – niin lennokkaalla, että kestoa filmille tuli vain noin tunnin verran. Kriitikoiden antamista muutamista kehuista huolimatta (tai ehkä juuri siksi) yleisö päätti jäädä kotiin ja tuloksena olikin Markuksen ohjaajauran heikoin yleisömenestys.

Autuaan everstin huonoa menestystä paikkasi hieman Markuksen syksyllä 1958 teattereihin tuoma Mika Waltari -filmatisointi Verta käsissämme, jonka yleisömenestys oli jo vuoden keskitasoa. Waltarin Ei koskaan huomispäivää -romaanin pohjalta tehtiin samanaikaisesti Markuksen ohjauksessa suomalainen versio suomalaisin näyttelijöin ja ruotsalaisversio ruotsalaisine tähtineen Arne Mattsonin ohjauksessa, vaikkakaan ruotsalaisfilmi ei ollut SF:n tuotantoa. Sensuurin saksimaksi joutunutta filmiä tähdittivät Jussi Jurkka, Pohjanpää, Siimes, Tauno Palo ja Tarmo Manni.

William Markuksen viimeiseksi elokuvaksi jäi Matti Oraviston, Saulin ja Lindmanin tähdittämä Chorell-filmatisointi Lumisten metsien tyttö, joka kuvattiin jo talven ja kevään aikana vuonna 1956, mutta teattereihin se tuli vasta tammikuussa 1960 – kyseessä on todennäköisesti pisin aika kotimaisen elokuvan historiassa tuotannon päättymisen ja ensi-illan välillä.

Suurta menestystä Lumisten metsien tytöstä ei tullut, mutta laadultaan elokuva oli vähintäänkin kohtuullinen päätös Markuksen ohjaajauralle. Jo vuodesta 1958 alkaen Markus toimi oman yhtiönsä kautta tilauselokuvien tekijänä ja teki siinä ohella vuonna 1966 yhden ohjaustyön televisiollekin. Lokakuun 10. päivänä vuonna 1989 kuollut Markus nautti valtion taiteilijaeläkkeen puolikkaasta vuodesta 1981.

Filmografia

VUOSIELOKUVATEHTÄVÄT
1953Hilja – maitotyttöApulaisohjaaja
1954TaikayöOhjaaja
1954Sininen viikkoApulaisohjaaja
1955Rakkaus kahleissaOhjaaja
1955Neiti talonmiesOhjaaja, käsikirjoittaja
1957Rakas varkaaniOhjaaja
1957MiriamOhjaaja, käsikirjoittaja
1958Autuas everstiOhjaaja, käsikirjoittaja
1958Verta käsissämmeOhjaaja
1960Lumisten metsien tyttöOhjaaja

Lähteet:

ELONET
Suomen Kansallisfilmografia 5. ja 6., Suomen Elokuva-arkisto
Uusitalo, Kari: William Markus. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. (viitattu 7.12.2010). http://www.kansallisbiografia.fi