Ensi-illat

Perjantai 23.1.

viikossaaikuiseksi whiplash
blackhat bighero6

Lisää ensi-iltoja

Seuraavat kotimaiset:
06.02. Lovemilla
06.02. Theon talo
13.02. Risto Räppääjä ja Sevillan saituri

Lisää kotimaisia ensi-iltoja

Viikonlopun katsotuimmat

16.–18.1.

  1. Vares – Sheriffi
  2. Taken 3
  3. Paddington
  4. Madagascarin pingviinit
  5. Hobitti – Viiden armeijan taistelu
  6. Eila, Rampe ja Likka
  7. Birdman
  8. Kaameat pomot 2
  9. Ranskalaista häähumua
  10. Päin seinää

Lisätiedot katsojatilastosta

Lähde: SES / Filmikamari

Härmän lumo ja voima

harmanlumo

Kirjaa myyvät mm.

akateeminen
suomalainen

Kotimaiset elokuvat TV:ssä

Uusimmat BD-arvostelut

heovatpaenneet- JP Valkeapää
HE OVAT PAENNEET
tahti1 tahti1 tahti1 tahti1
middleton- Adam Rodgers
MIDDLETON
tahti12 tahti12 tahti12
joe- David Gordon Green
JOE
tahti1 tahti1 tahti1
magicinthemoonlight- Woody Allen
MAGIC IN THE MOONLIGHT
tahti12 tahti12 tahti12
apinoidenplaneettabox- Franklin J. Schaffner
APINOIDEN PLANEETTA
tahti1 tahti1 tahti1 tahti1
deliverusfromevil- Scott Derrickson
DELIVER US FROM EVIL
tahti12 tahti12
enoughsaid- Nicole Holofcener
ENOUGH SAID
tahti1 tahti1 tahti1 tahti1
jerseyboys- Clint Eastwood
JERSEY BOYS
tahti12 tahti12 tahti12
coherence- James Ward Byrkit
COHERENCE
tahti1 tahti1 tahti1 tahti1
areyouhere- Matthew Weiner
ARE YOU HERE
tahti12 tahti12 tahti12
lomapainajainen- Frank Coraci
LOMAPAINAJAINEN
tahti1 tahti1
lifeofcrime- Daniel Schechter
LIFE OF CRIME
tahti12 tahti12 tahti12
edgeoftomorrow- Doug Liman
EDGE OF TOMORROW
tahti1 tahti1 tahti1 tahti1
atexaslovestory- David Lowery
A TEXAS LOVE STORY
tahti12 tahti12 tahti12
miljoonatapaakuollalannessa- Seth MacFarlane
MILJOONA TAPAA KUOLLA LÄNNESSÄ
tahti1 tahti1
setoinennainen- Nick Cassavetes
SE TOINEN NAINEN
tahti12 tahti12
enemy- Denis Villeneuve
ENEMY
tahti1 tahti1

Uusimmat DVD-arvostelut

jakeskellavirtaajoki- Robert Redford
JA KESKELLÄ VIRTAA JOKI
tahti1 tahti1 tahti1
yhdeksankuukautta- Chris Columbus
YHDEKSÄN KUUKAUTTA
tahti12 tahti12
elaintohtori- Betty Thomas
ELÄINTOHTORI
tahti1 tahti1 tahti1
elaintohtori- Steve Carr
ELÄINTOHTORI 2
tahti12 tahti12
theplayer- Robert Altman
THE PLAYER
tahti1 tahti1 tahti1 tahti1
isanpojanjapojanpojannimeen- István Szabó
ISÄN, POJAN JA POJANPOJAN NIMEEN
tahti12 tahti12 tahti12 tahti12
theinvisiblewoman- Ralph Fiennes
THE INVISIBLE WOMAN
tahti1 tahti1 tahti1
villipohjola- Aarne Tarkas
VILLI POHJOLA
tahti12 tahti12 tahti12
tukkijoella- Roland af Hällström
TUKKIJOELLA
tahti1 tahti1 tahti1 tahti1
taallapohjantahdenalla- Edvin Laine
TÄÄLLÄ POHJANTÄHDEN ALLA
tahti12 tahti12 tahti12 tahti12 tahti12

ruskanjalkeen- Edvin Laine
RUSKAN JÄLKEEN
tahti1 tahti1 tahti1
newyorkimmigrant- James Gray
NEW YORK IMMIGRANT
tahti12 tahti12 tahti12
oppipoika- Ulrika Bengts
OPPIPOIKA

tahti1 tahti1 tahti1 tahti1

Suomalaiset elokuvaohjaajat, osa 2: William Markus (1917– 1989)

William Markus (1917–1989) ei ollut poikkeuksellisen hyvä elokuvaohjaaja, mutta hän sentään pyrki tekemään asioita eri tavalla kuin monet muut silloiset ohjaajat, joiden töitä vaivasi vanhan toisto. Tämän seurauksena Markuksen elokuvat tuntuvat tänä päivänä – eivät välttämättä paremmilta mutta – tuoreemmilta, paremmin aikaa kestäneiltä kuin monet muut aikansa elokuvat.

Nikkelistä dynamiittiin

Kollegoidensa Armand Lohikosken ja Neil Hardwickin tavoin William Markus oli syntynyt ulkomailla, tarkemmin ottaen 12. tammikuuta vuonna 1917 Liverpoolissa, Englannissa. Brittiläisen äitinsä Blanchen ja suomalaisen merikapteeni-isänsä Karl Ilmar Söderströmin takia Karl William Söderström sai kaksoiskansalaisuuden ja oppi englannin ja suomen lisäksi ruotsin, joka olikin hänen kotikielensä. Kielitaidosta tuskin oli haittaa, kun hän 1940-luvun alkupuolella työskenteli Petsamon Nikkelin ulkomaankirjanpidon hoitajana. Hänen ystävänsä oli Suomi-Filmin palveluksessa ollut käsikirjoittaja Usko Kemppi, joka vihjasi ohjaaja Valentin Vaalalle Markuksesta tämän etsiessä Dynamiittityttö-elokuvaansa sankariroolin esittäjää Lea Joutsenon rinnalle. Vaala käytti usein itse ties mistä löytämiään kasvoja filmeissä, mikäli koki näiden olevan sopivia kulloiseenkin rooliin. Dynamiittitytön myötä Söderström otti käyttöön taiteilijanimensä William Markuksen.

Markuksen näyttelijäura jatkui vuonna 1947 Hannu Lemisen ohjauksessa Tuhotulla nuoruudella ja Vaalan filmillä Maaret – tunturien tyttö. Vuotta myöhemmin Markus näytteli Orvo Saarikiven filmissä Hormoonit valloillaan, jota seurasi Markuksen näyttelijäuran kenties tärkein tai ainakin jälkipolvien silmissä huomattavin rooli, kun hän näytteli miespääosaa Teuvo Tulion Hornankoskessa (1949). Elokuva, josta tehtiin sekä suomen- että ruotsinkieliset versiot (ja tästä syystä apulaisohjaaja Roland af Hällström kreditoitiin Suomi-version ohjaajaksi, vaikka todellisuudessa Tulio ohjasi molemmat filmit) oli jälleen yksi Tulion ja Regina Linnanheimon yhteisistä projekteista, jossa tällä kertaa nähtiin Markuksen lisäksi valkokankaalla debytoiva Åke Lindman.

1950-luvun alussa Markus näytteli vielä Jack Leen brittielokuvassa Puuhevonen (1950) pienen sivuosan, Elstelän Vain laulajapojissa ja Ville Salmisen Kenraalin morsiamessa (1951), Roland af Hällströmin Suomalaistyttöjä Tukholmassa -kohuelokuvassa sekä Thure Bahnen hitissä On lautalla pienoinen kahvila (1952).

Ohjaajauralle

Vuonna 1953 Markus toimi SF-yhtiön johtajan eli Toivo Särkän apulaisohjaajana Anneli Saulin ja Tauno Palon tähdittämän Hilja – maitotytön tuotannossa. Samoihin aikoihin Markus ohjasi SF:n lyhytkuvaosastolla mm. tilauselokuvia, joista yksi matkailumainoselokuva on katsottavissa YLE:n Elävästä arkistosta, kuten myös pari vuotta myöhemmin valmistunut Pelastakaa Lapset ry:n toimintaa esittelevä filmi.

Ensimmäisen oman elokuvansa kuvaukset Markus pääsi aloittamaan kesällä 1954, kun Särkkä antoi hänen ohjattavakseen Reino Helismaan ensimmäisen rillumarei-linjalta poikenneen hieman vakavamman kertomuksen, joka kantoi nimeä Taikayö. Helsingissä, Iittissä ja Espoossa kuvatun filmin päärooleissa nähtiin Tuija Halonen, Heikki Heino ja Pentti Siimes sekä kokeneet Siiri Angerkoski ja Aku Korhonen, jotka saivat jälleen kerran näytellä rakastavaisia. Runsaalla musiikilla höystetty filmi sai ensi-iltansa 12. marraskuuta nauttien keskisuuresta yleisönsuosiosta, melkeinpä yhtä suuresta kuin Matti Kassilan Sininen viikko, jonka apulaisohjaajana Markus työskenteli – apulaisohjaajapesti jäi uran viimeiseksi.

Yhden uransa parhaista filmeistä Markus toi ensi-iltaan elokuussa 1955. Toimittaja Erik Westerbergin käsikirjoittama ja Markuksen kunnianhimoisesti ja onnistuneesti ohjaama rikoselokuva jäi korkeasta K16-ikärajasta johtuen erittäin heikoksi yleisömenestykseksi. Markuksen vuoden toinen ohjaustyö oli Tauno Palon ja lausujana uraa luoneen Nelly Lovénin tähdittämä yhdentekevä, Hilja Valtosen romaanin pohjalta filmattu Neiti talonmies, jossa Palon näyttelemä rehtori rakastuu koulun nuoreen ja köyhään talonmieheen Irjaan. Syystä tai toisesta yleisö löysi elokuvan.

Walentin Chorell -filmatisointeja liukuhihnatuotantona

Suomen Filmiteollisuus -yhtiö joutui yllättävien ja suorastaan ironisten ongelmien eteen, kun sen tuottama Tuntematon sotilas -filmatisointi osoittautui niin suureksi taloudelliseksi menestykseksi, että siitä tulleet voitot oli nopeasti käytettävä uusien tuotantojen aloittamiseen ankaran verotuksen välttämiseksi. Siispä yhden suuren yleisömenestyksen seurauksena alkoi muutaman vuoden kestänyt alamäki, joka päättyi ns. Suomen Hollywoodin kuolemaan vuonna 1963. Monet seikat aina television tulosta verotukseen ja näyttelijälakkoon vaikuttivat elokuvatuotannon kuihtumiseen, vaikka kenties kohtalokkaimman virheen tekikin nimenomaan SF, joka laski nämä liukuhihnatuotantonsa markkinoille pilaamaan kotimaisen elokuvan maineen yleisön keskuudessa.

Myös William Markus sai osallistua näiden usein hyvin tyhjänpäiväisten ”täytefilmien” tekoon, vaikkakin hänen ohjauksensa saivatkin yllättävän paljon tukea yhtiön johtajalta. Pääjohtaja Särkkä laittoi Markuksen kuvaamaan ahkerasti kirjailija Walentin Chorellin raapustuksia joko tämän alkuperäisten käsikirjoitusten tai romaanien pohjalta. Ensimmäisenä näistä valmistui Elina Pohjanpään ja Pentti Siimeksen tähdittämä komediaelokuva Rakas varkaani, joka tuli ensi-iltaan kesällä 1957, vaikkakin se oli kuvattu jo loppuvuodesta 1955 ja alkuvuodesta 1956. Moraalisesti kyseenalaisena pidetty elokuva kohtasi ongelmia sensuurin kanssa kuten monet muutkin Markuksen filmit.

Tuotantokustannuksista ei säästelty, kun Markus kuvasi kesästä syksyyn 1956 Chorellin Miriam-melodraamaa, jonka pääosaan Särkkä kiinnitti lempitähtensä Anneli Saulin ja miespääosaan Markuksen elokuvien vakiokasvoksi muodostuneen Siimeksen. Elokuva oli auttamatta vanhentunut kaikin puolin, mutta siitä huolimatta se lähetettiin Berliinin elokuvajuhlille edustamaan Suomea. Siellä nuori Jean-Luc Godard – myöhempi elokuvaohjaamisen mestari ja silloinen elokuvakriitikko – näki Miriamin ja lähti näytöksestä jo viiden minuutin jälkeen. Suomessa maksavaa yleisöä kuitenkin löytyi, vaikkakin Rakkaan varkaan tavoin vuoden keskitasoa vähemmän.

Syyskesällä 1956 Markus aloitti jälleen yhden Chorell-filmatisoinnin kuvaukset, mutta tällä kertaa kyseessä oli hyvinkin kevyt komedia nimeltään Autuas eversti (1958). Siimeksen yhdessä Hillevi Lagerstamin ja Anneli Saulin kanssa tähdittämä filmi kertoi Siimeksen näyttelemän ikälopun everstin ”kuolemasta” ja hänen nuoruudestaan hyvin lennokkaalla tavalla – niin lennokkaalla, että kestoa filmille tuli vain noin tunnin verran. Kriitikoiden antamista muutamista kehuista huolimatta (tai ehkä juuri siksi) yleisö päätti jäädä kotiin ja tuloksena olikin Markuksen ohjaajauran heikoin yleisömenestys.

Autuaan everstin huonoa menestystä paikkasi hieman Markuksen syksyllä 1958 teattereihin tuoma Mika Waltari -filmatisointi Verta käsissämme, jonka yleisömenestys oli jo vuoden keskitasoa. Waltarin Ei koskaan huomispäivää -romaanin pohjalta tehtiin samanaikaisesti Markuksen ohjauksessa suomalainen versio suomalaisin näyttelijöin ja ruotsalaisversio ruotsalaisine tähtineen Arne Mattsonin ohjauksessa, vaikkakaan ruotsalaisfilmi ei ollut SF:n tuotantoa. Sensuurin saksimaksi joutunutta filmiä tähdittivät Jussi Jurkka, Pohjanpää, Siimes, Tauno Palo ja Tarmo Manni.

William Markuksen viimeiseksi elokuvaksi jäi Matti Oraviston, Saulin ja Lindmanin tähdittämä Chorell-filmatisointi Lumisten metsien tyttö, joka kuvattiin jo talven ja kevään aikana vuonna 1956, mutta teattereihin se tuli vasta tammikuussa 1960 – kyseessä on todennäköisesti pisin aika kotimaisen elokuvan historiassa tuotannon päättymisen ja ensi-illan välillä.

Suurta menestystä Lumisten metsien tytöstä ei tullut, mutta laadultaan elokuva oli vähintäänkin kohtuullinen päätös Markuksen ohjaajauralle. Jo vuodesta 1958 alkaen Markus toimi oman yhtiönsä kautta tilauselokuvien tekijänä ja teki siinä ohella vuonna 1966 yhden ohjaustyön televisiollekin. Lokakuun 10. päivänä vuonna 1989 kuollut Markus nautti valtion taiteilijaeläkkeen puolikkaasta vuodesta 1981.

Filmografia

VUOSI ELOKUVA TEHTÄVÄT
1953 Hilja – maitotyttö Apulaisohjaaja
1954 Taikayö Ohjaaja
1954 Sininen viikko Apulaisohjaaja
1955 Rakkaus kahleissa Ohjaaja
1955 Neiti talonmies Ohjaaja, käsikirjoittaja
1957 Rakas varkaani Ohjaaja
1957 Miriam Ohjaaja, käsikirjoittaja
1958 Autuas eversti Ohjaaja, käsikirjoittaja
1958 Verta käsissämme Ohjaaja
1960 Lumisten metsien tyttö Ohjaaja

Lähteet:

ELONET
Suomen Kansallisfilmografia 5. ja 6., Suomen Elokuva-arkisto
Uusitalo, Kari: William Markus. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. (viitattu 7.12.2010). http://www.kansallisbiografia.fi